Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
Raimo, 13.01.2017 13:40
Katsottu 843 kertaa
Vesipisara Pisara pienoinen sataa ropisten. Lentää halki ilman, tippuen vanhan talon, pärekatolta pärskähtäen. Hajoten pieniksi pisteiksi, miljooniin pisaroihin. Tullen jälleen yhteen yhtymällä, suuren joen latvuksilta. Kasvaen kuohuisaksi koskeksi, suiston kautta järveen päätyen. Lämmössä auringon, höyrystyen pilven hattaraksi. Hapraaksi vaaleaksi, tummuen voimistuen, myrskynä alas sivaltaen. Päätyen pärekaton pintaan jälleen, iloisena pomppimaan, sulostuttamaan pirteänä ropinana arkeamme, rauhoittamaan mieltämme. Kuin pienet rummut, päivää harmahtavaa. Tumman pilven reunan alta, pieni kirkkaus loistaa. Uumoillen päivää komiaa. Aurinko jälleen loistaa.