-
Bongaa! ImagePark.biz Hauskat videot Pikavippi
 
Etusivu Kirjoitukset Kirjoita Jäsenet Info Linkit Keskustelu

Kirjoitukset

Vihaan sinua, Beth

ParaNoir, 01.12.2007 0:33
Katsottu 995 kertaa

Istuin aivan hiljaa, kuin mykistettynä kylpyhuoneen nurkassa. Vaimea ääni kuului, kun raskaat pisarat tippuivat tasaisin väliajoin seinältä valkoiselle kaakeloidulle lattialle. Pisarat tippuivat tekstistä joka oli seinällä. Tekstistä, joka oli kirjoitettu verellä ja jossa luki: Vihaan sinua, Beth. Punaiset pisarat muodostivat lätäkön lattialle. Käänsin pääni seinään päin, ettei minun tarvitsisi nähdä sitä. Lätäkön vieressä makasi siskoni. Kylmänä ja elottomana. Istuin siinä vielä pitkään, kunnes viimein nousin ja menin siskoni luokse. Kyykistyin hänen viereensä. Katselin hetken hänen avonaisia silmiään, joihin oli jäänyt säikähtänyt katse. Hymyilin hiukan ja kuiskasin hänen korvaansa: "Minä voitin" Kosketin hänen rinnassaan olevaa suurta ja avonaista haavaa, johon olin iskenyt. Viisi kertaa. Viisi tuskaista huutoa ja sitten kaikki oli ohi. Olen aina miettinyt sitä, miten hauras ihmishenki on. Vain viisi iskua. Se oli kaikki mitä tarvitsin. Veitsi oli verilammikossa hänen vierellään. Nostin sen ja kuivasin veren hänen vaatteisiinsa. Kalman haju levisi kylpyhuoneeseen ja jokainen hengenveto paljasti sen karun tosiasian, että olin tappanut siskoni. Mutta miten kauan hän olikaan piinannut minua? Miten kauan hän oli saanut minut tuntemaan itseni ikuiseksi häviäjäksi. Sitäkö varten isosiskot ovat? "Kaikki on mennyt täydellisen pieleen sinun takiasi. Äsken rukoilit minua ja toivoit ettet olisi koskaan synytnytkään. Nyt sillä ei ole enää väliä, oliko sinua vai ei." Ai eikö minulla muka ollut perusteita tappaa siskoani? Se hemmetin lunttu myrkytti kissani! Vannoin kostavani ja nyt olin tehnyt sen. Nousin seisomaan ja sylkäisin häntä. Toivoin että olisin voinut tappaa hänet uudestaan. Lähdin kylpyhuoneesta ja suljin oven huolellisesti perässäni. Seuraavana päivänä kaikki lukivat lehdestä tapahtuneen. Huomasin, että se on ihan ihmisestä kiinni, kenen henki on arvokas ja kenen ei. Olin mennyt samantien tunnustamaan tekoni poliiseille. Miksi minun olisi pitänyt paeta murhaani. Olin siitä ylpeä ja halusin kuolla ja tietää onnistuneeni jossain. Se oli mielenkiintoinen päivä. Kaikki ottivat osaa siskoni kuolemaan ja surivat häntä. Tutut ja tuntemattomat. Mutta ketään ei kiinnostanut, että solmin sinä päivänä sellissäni hiljaa hyräilleen lakanoista narun jolla voisin tehdä itselleni sen minkä maailma teki sielulleni kauan sitten. Tämä novelli on pitkälle johdettu Marilyn Mansonin novellista 'perhesuhteita.' Kyseinen novelli löytyy kirjasta Helvettiin ja takaisin. Kiitokset inspiraatiosta: Marilyn Manson

Kommentit

Irishe, 16.02.2008 21:16

Itse en ole Marilyn Mansonin novellia lukenut, mutta täytyy sanoa, että tekstisi oli hieno. Olet onnistunut luomaan tunnelman todella hyvin, ja se säilyy koko kirjoitelman loppuun saakka. Novelliisi on helppo "astua sisälle", ja kaikki tapahtumat voi ikään kuin nähdä silmiensä edessä. (Kannattaisi ottaa novellisi lopusta tuo "Tämä novelli...Marilyn Manson" kohta pois, ja siirtää se tänne kommentti osastoon. Tai ainakin laittaa se jollakin erillä tavalla. Muista en tiedä, mutta minua se tuossa häiritsee, sillä aluksi luulin jutun vielä jatkuvan. Mutta eipäs se niin mennytkään...)

Veronica94, 25.02.2008 21:34

Erittäin hyvin kuvailtu, hyvää luettavaa.

LYDI, 14.03.2009 17:40

Aivan mahtava. Yhdyn Irishen että Veronican kommenttiin.

Nimimerkki


Varmistuskoodi
Syötä kuvassa näkyvä varmistuskoordi tekstikenttään. Rekisteröityneiden jäsenten ei tarvitse tätä tehdä. Näin estämme kommenttispämmiä.
varmistuskuva
Kommentit


 
 
Copyright © Prologi.net, 2005-2010 | Tekstit ovat kirjoittajiensa omaisuutta | prologi@prologi.net