Kirjoitukset

Novelli

jackj, 03.12.2007 22:22
Katsottu 1393 kertaa

Tässä toistaiseksi nimetön novellinalku, jonka ehkä joskus jaksan tehdä loppuun -Voitasko vaihtaa kanavaa, tää on ihan perseestä. Mikä tahansa on parempaa ku toi sun fucking jääkiekkos", Maija sanoi tuohtuneena. He viettivät hyvin tyypillistä iltaa television ääressä. Viimeiset puolivuotta olivat olleet Maijan mielestä todella tylsiä. Suhteesta tuntui puuttuvan rakkaus ja intohimo. Maija uskotteli sen johtuvan vakiintumiisesta, mutta pelkäsi silti tilanteen jatkuvan samana. Hän ei haluaisi viettää jokaista perjantai-iltaa loppuelämänsä ajan telkkarin äärellä. -JES, JES, JES! Justus huusi riemastuneena. Jokerit oli siirtynyt 2-1 johtoon Kärppiä vastaan. Kyseessä oli viides ja ratkaiseva finaaliottelu, jonka voittajasta leivottaisiin mestari. Maija erotti puhelimensa soinnin Justuksen huudon alta ja käveli hakemaan puhelimensa keittiön pöydältä. -No moikka kultsi, Maija vastasi puhelimeen. -Moi! Hei kuule, lähettäiskö tänää vähä tuulettumaa? Mentäs vähä tanssimaan ja nollaaamaan viikkoa? -Hmmm, joo, mikä tahansa on mielenkiintosempaa ku kattoa lätkää ton yhen kanssa. -No mut nyt mennää ulos ja unohdetaa tollaset asiat hetkeks. Tuu meille ni alotellaan täällä ja lähetää sit stadiin päin johonki klubille? -Okei, mä laittaudun ja tuun sit sinne. -Nonii, hyvä, nähdään kohta. Moi moi! -Moikka Maija sulki puhelimen ja asetti sen takaisin samalle paikalle keittiön pöydällä. -Kukas sua kaipaili? Justus kysyi -Jenny soitteli, me mennään sen kanssa leffaan ja sen jälkee syömää jonnekki. Jenny ei voinut kertoa totuutta Justukselle. Justus pelkäsi Maijan kuitenkin lähtevän ulos ja vieraiden miesten matkaan, joten oli parempi keksiä pieni valkoinen valhe. -Aijaa, mitä te meette kattomaan? Justus kysyi -Ööhh, ei tiietä vielä, mietitään sit siel paikapäällä, Maija vastasi. -Hei jos jaksatte odottaa et tää matsi loppuu ni mä lähen mukaa, ois kiva mennä jonnekki pitkästä aikaa, Justus sanoi -Tota me kelattiin et pidettäis ihan vaa tyttyöjen ilta tänään you know. Jutellaa akkojen asioita jne, Maijas vastasi -Aa, okei, Justus sanoi, mutta hänen äänensä läpi paistoi selkeä pettymys. Jenny asui Helsingin Vallilassa pienessä kaksiossa. Hän oli juuri muuttanut, joten asunto oli vielä melkoisen sekaisin. Televisio lojui toimettomana olohuoneen nurkassa sillä Jenny ei ollut vielä hankkinut digiboksia. Kahden istuttava sohva veteli viimeisiään. Oikeastaan kaikki huonekalut sänkyä lukuunottamatta vaativat uusimista. -Mä alan oikeesti olee niin kyllästyny mun ja Justuksen juttuu. Must tuntuu et ainoo mikä meit nykyää yhdistää on oma sänky...Ja sekää ei yhdistä ihan sillä tavalla ku mä haluisin. -No mut eihän se ny ihan noin yksinkertasta oo. Ei elämä oo aina pelkkää ylämäkee. Joskus on tasasta ja joskus sit taas meno on ku vuoristoradassa, Jenny yritti lohduttaa -NO mut ku ei täs oo tapatunu mitää muutosta ainakaa puolee vuotee. Äh, mä en jaksa puhuu tästä, alkaa vaan vituttamaan, Maija sanoi kiukkuisena -OKei, unohdetaan koko asia täks illaks. Mut sen verran viel tohon sanon et kantsii miettii mistä se tylsyys johtuu. Ongelmia ei voi korjata ellei tiedä niiden aiheuttajia, Jenny neuvoi -Joojoo! oliks sul sitä kahviliköörii viel, teen meille yhet valkovenäläiset, Maija sanoi ja kurkotti pulloon keittiökaapin ylähyllyllä. Jenny ja Maija olivat tunteneet toisensa yläasteelta lähtien. He opiskelivat edelleen samassa koulussa. Molempien oli tarkoitus valmistua keväällä Medianomiksi Stadian Ammattikorkeakoulusta. Jennyn opinnot tosin jumittivat hieman taloudellisten syiden takia. Hänen oli pakko pitää välillä vapaata ehtiäkseen ansaita vuokra ja ruokarahat. Pelkkä opintotuki ei riittänyt, eikä hän halunnut maksaa velkoja takaisin kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen. -Mä muuten pyysin yhen Henkan mukaan. Se on tosi mukava tyyppi. Tykkäät siit ihan varmasti. Me treffataan se stadissa kymmenelt, Jenny sanoi. Hänen äänestään huokui jännitys. -Taidat odottaa sitä Henkkaa enemmän ku jotain muuta odottaisit. Mistä sä tunnet sen? Maija kysyi -Tutustuttiin baarissa muutaa viikko sit ja ollaa nyt muutaman kerran tapailtu, Jenny kertoi innostuneena. -Hmmm, taitaa siis Mikko olla lopultakin historiaa? Maija vihjasi Jenny ja Mikko olivat eronneet viiden vuoden yhdessäolon jälkeen, ja se oli varsinkin Jennylle todella kova paikka. Mikko oli saanut töitä Ranskasta, mutta Jenny ei ollut valmis muuttamaan mukana. Hän tunsi valtavaa katkeruutta Mikon valitttua työn hänen sijastaan. -Meiän dösä lähtee viiden minuutin päästä, Jenny vastasi kuin ei olisi kuullutkaan kysymystä.

Kommentit