Kirjoitukset

kauneuskirurgia

Kristmas, 12.12.2007 17:39
Katsottu 1468 kertaa

Moni meistä ihmisistä arvostelee tiukkaan sävyyn kauneusleikkauksia, ja monen periaatteena on, että ei koskaan itse siihen ”sortuisi.” Kauneusleikkauksien kuulee olevan ”niin pinnallista” ja ”turhamaisuutta.” Uskon, että meillä kaikilla on ainakin yksi osa kehostamme tai kasvoistamme, josta emme pidä. Ehkä muut eivät huomaa edes sitä niin häiritsevänä, mutta me joudumme elämään koko elämämme omien ”vikojemme” kanssa, jotka häiritsevät aina kun katsomme peiliin. Saatamme mennä vaivautuneeksi kun joku niistä huomauttaa, vaikka joku huomauttaa siitä pienimmässäkään mitassa tai edes puhuu mistään siihen liittyvästä. Onko väärin mennä kauneusleikkaukseen rintojen pienuuden, hörökorvien, kyömynenän, pienten huulien tai minkä tahansa muun omassa itsessämme häiritsevän piirteen takia? Minun mielestäni ei. Jos se parantaa itsetuntoamme ja elämämme laatua minun näkökulmastani se on hyväksi oman persoonamme ja hyvän elämänkin kannalta Jos joutuu kärsimään koko ikänsä kompleksista, saattaa siitä tulla sosiaalisia ja henkisiä ongelmia. Emme ehkä pysty olemaan täysin vapautuneita muiden ihmisten seurassa ja yritämme piilotella vikaa, välillä jopa sairaalloisin keinoin. Nainen, jolla on omasta mielestään pienet rinnat, häpeää niitä ja käyttää topattuja rintaliivejä, saattaa pelätä rakastamansa miehen kanssa olemista ja läheisyyttä, se vaikuttaa elämään ja saattaa sen myötä tuoda henkisiä, sisäisiä ongelmia. Lapsi yrittää liimata hörökorviaan yhteen ja itkee peili kädessä tunti kausia, vartuttuaan yrittää välttää puhumasta niistä ja kadehtii muiden hienoja kampauksia joita ei itse voi korviensa häpeämisen takia pitää. Yrittää kohottaa hiuksiaan, ettei korvat pilkottaisi hiusten välistä. Entäs nenä? Se on keskellä naamaa ja pysyy siinä, sitä on varmasti vaikea peitellä, mutta sitä miettii kaikkia keinoja? Joku ehkää kulkee South Parkin Kennyn näköisenä ympäriinsä, jottei nenä vain näkyisi mistään. Pienet huulet? Toinen ehkä piirtää itselleen sellaiset, toinen yrittää kulkea huulet törröllään. Emme aina ymmärrä asioita muiden ihmisten kannalta ja kuinka paljon se voi vaikuttaa kunkin ihmisen persoonaan ja elämään. Antakaamme toisten tehdä itsellään mitä haluaa jos se parantaa heidän oloaan. Tärkeintä kuitenkin on, ettei tee sitä kenenkään toisen vuoksi, täysin itsensä ja oman paremman elämänsä vuoksi. Tämä iänikuinen fraasi: Kauneus on sisäistä, pitää kyllä paikkansa, mutta uskon meistä monen kuitenkin joskus arvostelleen toisen tai omaa ulkonäköä. Ja vaikka kauneus olisikin sisäistä, joskus ulkoinenkin kauneus voi tukahduttaa sen itsevarman ja ihanan persoonan, koska tämä persoona kokee alemmuuskompleksia, häpeää ja ehkä jopa karttaa sosiaalista kanssakäymistä ulkoisten vikojensa vuoksi. Näiden edellä mainittujen ”vikojen” vuoksi on saattanut tulla ikuisia sisäisiä (pahimmassa tapauksessa ulkoisiakin) arpia, kiusattuna oleminen ja ainaisen haukkumisen kohteena ei varmasti ole mukavaa olla. Ehkä nämäkin pahat kokemukset, tuntemukset ja muistot pystyy paremmin hautaamaan kun on saanut pilkan kohteen pois itsestään. Ehkä leikkauksen jälkeen pystyy keskittymään taas siihen kadotettuun itseensä, omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Itsetunto on kuitenkin asia, jota ilman ei voi elää täysillä, jos ollenkaan.

Kommentit