Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
karhut, 19.01.2008 7:18
Katsottu 1537 kertaa
Yön kyyneleet lakanoilla, ovat tehneet patjalle, kokoajan leviävän märän tahran. Tuleekohan siitä vain tahra, vai kasvaako siitä suurempaa. Yön kyyneleet lakanoille, tulevista suurista murheista, tehneet poskelle joen. Ovat saaneet aikaiseksi järven, ikävän tuskasta syntyneen. Yön kyyneleet poskilla, valuvat hiljaisena jokena lakanoille, siihen ikäväsi järveen. Sillä järvellä ei enää tuule, sillä rakkaus vei sen mennessään. Yön kyyneleet poskilta, valuvat suolaisina järveen, tehden kuolevaa vettä. Siinä järvessä ei enää eletä, sillä rakkaus saastutti sen lähtiessään.
Hrimnir, 09.04.2008 15:14
Rakkaus antaa paljon, mutta myös ottaa... Ja yöllä se eniten ahdistaa.
-z-, 20.01.2008 14:47
ah, rakkaus. mitäpä meillä ihmisillä olisi ilman sitä.. ihanaa, tuskaista, ahdistavaa ja riemukasta.