Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
India, 26.01.2008 12:48
Katsottu 1426 kertaa
Pelko saa suuren merkityksen joka kerta kun näen kalpean ihosi rikki revittynä ja silmäsi eivät tavoita kohdettaan En koskaan pysty huutamaan ääneen enkä koskaan ymmärrä miten minun enkelini sortuu, katoaa minulta hetkeksi ja kerta toisensa jälkeen sinä unohdat olevasi syy joka pitää minut pystyssä Jonain päivänä maa jalkojesi alta katoaa ja minä itken taivasta kohti muistaen sinut, kipuun hukkuneen enkelini Minä rakastan sinua yhtä paljon kuin sinä rakastat heroiinia
Irishe, 18.08.2008 18:22
En voi ymmärtää, mistä sinä saat nämä ideasi. Ja nämä ihmeelliset toteutuksesti. Olet aivan ihmeellinen. Jos kauppoihin joskus ilmestyy runokirjasi, minä ainakin olen ensimmäisenä sen kimpussa. Jälleen kerran sinulta todellinen hengenväläys. Luot uskomattomia runoja todella kliseisistä aiheista luoden aivan uuden näkökulman asiaan. Rakentava palautteeni suksi kuuseen odottamaan hakijaansa. Ja siellä saa ainakin sinun kohdallasi odottaakin, ja kauan. En keksi mitään "huonoa" sanottavaa. Voin vain ihmetellä kerta kerran jälkeen tämänkin runon kauneutta.