-
Bongaa! ImagePark.biz Hauskat videot Pikavippi
 
Etusivu Kirjoitukset Kirjoita Jäsenet Info Linkit Keskustelu

Kirjoitukset

Kohti kuolemaa(Yksosanen)

sinikeiju, 06.03.2008 20:11
Katsottu 1543 kertaa

Mua väsytti ja vitutti ihan kaikki, vanhemmat oli just kuollu, poikaystävä jättäny juuri eilen, ja kaverit hylänny. Kukaan ei siis välittäny yhtään. Kävelin kohti kioskia, jossa myydään röökiä alaikäsille. Ostin yhden askin, ja menin polttamaan sitä koulun eteen, ja näin kuinka pienet lapset leikki ilosina, minäkin olin iloinen kun olin noin pieni, mutta ei nyt. Olin masentunut. Ajattelin itsemurhaa, mutta ketä se koskettaisi? Ei ketään, eihän minulla ollut ketään. Yöllä karkasin mummoni luota, joka oli hyvin tarkka kaikessa, ja minusta tuntuu että hän vihasi minua. Lähdin kohti puistoa, ja istuin penkille. Otin röökin taskustani, ja sytytin sen. Ohi käveli monta nuorta jotka tuijottivat minua kuin ihmistä jolla on rupia naamassa. En välittänyt, olin tottunut siihen. Lähdin pois puistosta ja menin eräälle kalliolle jossa olin ollut yleensä Joakimin kanssa. Istuuduin siihen reunalle ja ajattelin hypätä alas. En kuitenkaan hypännyt vaikka mieli teki kuinka paljon. Lähdin mummon luo nukkumaan. En saanut unta, ja ajattelin vanhempiani, minun oli ikävä heitä. Aamulla heräsin ja katsoin peiliin, näin peikon, joka oli minä. Mummo huusi syömään, mutta en mennyt. Istuin sängylläni, ja ajattelin viime yötä. Viime yö oli ollut kirkas ja kaunis. En halunnut mennä kouluun mutta oli pakko, joten menin. Koulussa minua kiusattiin ihan tavalliseen tapaan, haukuttiin rumaksi ja peikoksi. En välittänyt. Kunnes eteeni tuli lissujengi, eräs heistä potkaisi minua mahaan. Se koski. Halusin itkeä, mutta en pystynyt. En saanut happea. Ponnistelin, että saisin happea, ja sain kuin sainkin. Löin sitä lissua päin naamaa, ja opettaja huomasi sen. Jäin jälki-istuntoon, ja rehtorin puhutteluun. Kunnes vihdoin pääsin pois, niin menin puiston penkille istumaan. Itkin. Kävelin kalliolle ja menin seisomaan jyrkänteen reunalle, päätin hypätä. Hyppäsin alas ja tunsin viiman kasvoillani. Se tuntui kylmältä. Pamahdin maahan ja tunsin kipua. Katsoin ja näin jyrkänteen terävän reunan menneen vatsani läpi. Veri valui, ja tunsin oloni heikoksi. Tunsin kuihtuvani. Otin viimeiset hengen vetoni ja lähdin tästä maailmasta. Sieluni meni merta pitkin ylös, ja tunsin kaiken olevan hyvin.... Loppu... Mitä piditte?

Kommentit

Veronica94, 06.03.2008 20:25

Tuntui vähän epärealistiselta, että kaikki kamalat asiat olisivat tapahtuneet päällekäin. Päähenkilön tunteita olisit voinut kuvailla vielä enemmän, mutta hyvä että oli onnellinen loppu :)

rufen, 20.05.2008 14:29

Jos tapahtuu noin paljon kaikkea, pelkkä itku ei riitä kuvaamaan sitä. Päähenkilöön oli hyvin vaikea samaistua, kun hänen tunteitaan ei tiennyt kuin ympäripyöreästi.

paskaitekki, 27.10.2008 15:52

paska

alisa, 27.10.2008 15:54

ihan paras

Siru, 27.10.2008 15:55

mulle on käyny just nuin, kaikki paska tapahtu yhellä kertaa. nyt oon ihan angst ja tapan itteni huomenna.

ongelmalapsi, 12.01.2010 20:50

loll vitu angsti peikko, en tykkää tollasist angsti tarinoista ku tos vaa valitetaa :DD lol repeen sulle Siru.. vitu angsti

ponifani, 21.04.2011 16:29

:PP

Nimimerkki


Varmistuskoodi
Syötä kuvassa näkyvä varmistuskoordi tekstikenttään. Rekisteröityneiden jäsenten ei tarvitse tätä tehdä. Näin estämme kommenttispämmiä.
varmistuskuva
Kommentit


 
 
Copyright © Prologi.net, 2005-2010 | Tekstit ovat kirjoittajiensa omaisuutta | prologi@prologi.net