Kirjoitukset

Ominaispainolasku

eskokau, 17.06.2008 12:25
Katsottu 1910 kertaa

Joskus tavallinen autonomistaja joutuu vaikeuksiin, kun hänen akustaan roiskahtaa happoa, eikä ominaipainoltaan juuri sopivaa happoa ole saatavilla. Hänen on silloin valmistettava se itse. Olen johtanut seuraavanlaisen kaavan, josta pitäisi olla apua. 1) Lasketaan kaavalla happoliuokseen tarvittavan veden määrä: (x*(1.000)+(v-x)*p1)/v=p2 x on lisättävään happoliuokseen tulevan veden määrä, desilitraa 1.000 on veden ominaispaino v on roiskahtaneen hapon määrä, desilitraa p1 on lisättävän hapon ominaipaino p2 on akussa olevan happoliuoksen ominaispaino Kun yhtälö ratkaistaan x:n suhteen saadaan: x= ((p1-p2)*v)/(p1-1) 2) Lasketaan nyt tarvittavaan happoliuokseen tarvittavan hapon määrä,x ((v-x)*1.000+x*p1)/v=p2 Kun yhtälö ratkaistaan hapon määrän, x suhteen saadaan kaava: (p2-1)*v)/(p1-1) . Veden määrä on tällöin (v-x) Voidaan käyttää kumpaa kaavaa tahansa. Saatu tulos on joko vesi- tai happomäärä. Kaavasta 1) saadaan lisättävän veden tilavuus, jolloin lisättävän hapon tilavuus on (v-x), Kaavasta 2) saadaan tarvittavan hapon tilavuus, jolloin lisättävän veden määrä on v-x), dl. Kannattaa käyttää kaavaa 2). Esimerkki: Traktorinkuljettaja ylitti suurta ojaa, jolloin hänen akustaan irtosi tulppa ja happoa pääsi roiskahtamaan ulos. Koska hänellä ei ollut ominaispainoltaan juuri sopivaa happoa, hänen oli valmistettava se itse. Hän arvioi roiskahtaneen hapon määräksi 2 dl. Hapon ominaispainoksi hän mittasi 1.2 Hänen varastossaan oli happoa, jonka ominaispaino oli 1.8. Tällöin hän muisti, että hänen kaapissaan oli kaava, jonka avulla happoliuos voitiin valmistaa. Hän käytti kaavaa 2), joka antaa valmistettavaan rikkihappoliuokseen tarvittavan hapon tilavuuden. Kun hän oli sijoittanut numeroarvot niille kuuluviin paikkoihin, näytti tulos tällaiselta: ((1.2-1)*2)/1.8-1)=0.5dl, eli rikkihappoa tuli käyttää 0.5dl. Kun hän vähensi roiskahtaneen happoliuoksen määrästä tämän 0.5 dl, hän sai lisättävän veden määräksi (2-0.5)=1.5 dl. Kun hän oli mitannut tarvittavat vesi- ja happomäärät, hän kaatoi hapon veteen (ei koskaan toisinpäin ). Tämän jälkeen hän mittasi valmistamansa happoliuoksen ominaispainon ja sai 1.2. Tämän jälkeen hän kaatoi liuoksen akkuun ja saattoi jatkaa keskeytynyttä työtään. Happoliuokseen lisättävän hapon ominaispainon tulee olla suurempi kuin akussa olevan happoliuoksen ominaispaino. Olen kummassakin kaavassa käyttänyt samoja kirjaimia, vaikka ne merkitsevätkin eri suureita. Kaavassa 1) x tarkoittaa lisättävän veden määrää ja kaavassa 2) lisättävän hapon määrää. Esko Kauppinen

Kommentit