-
Bongaa! ImagePark.biz Hauskat videot Pikavippi
 
Etusivu Kirjoitukset Kirjoita Jäsenet Info Linkit Keskustelu

Kirjoitukset

Viesti merelle

PuzzleMind, 31.12.2008 0:24
Katsottu 1326 kertaa

Kiskoin mustan topin päälleni ja asettelin sen vielä paikoilleen. Otin ranteestani jo hieman kulahtaneen ponnarin ja sitaisin sini-mustat kuiturastani tiukalle poninhännälle. Kipitin portaat alakertaan yrittäen olla herättämättä muita. Hörppäsin keittiössä vielä lasillisen tuoremehua, ennen kuin narutin likaiset lenkkarini ja astuin ulos. Hengitin keuhkoihini raitista ilmaa. Se tuntui hyvältä. Laskeuduin tielle ja lähdin juoksemaan. Jalkojani jomotti, keuhkoihini pisti ja tuntui kun en saisi henkeä. Jatkoin kuitenkin juoksua, tietäen kivun menevän ohi. Kääntyessäni rantatielle juokseminen tuntui jo hyvältä, hengitys kulki täydellisesti ja jalat rullasivat kevyesti eteenpäin. Lisäsin hieman vauhtia. Askelteni tömähdellessä asfalttiin tunsin ensimmäisten hikipisaroiden alkavan valua niskaa ja kasvoja pitkin. Saavuin vihdoin kallion reunalle josta lähes joka aamu katselin auringon kipuamista taivaalle. Nojasin itseäni kielekkeen reunalla olevaa kaidetta vasten ja katsoin alas aaltoihin. Tunsin kun raikas merituuli hyväili kasvojani. Kuinka kaunis meri olikaan, kuinka houkutteleva. Nostin jalkani kaiteen ensimmäiselle puomille. Kuinka ihanalta tuntuikaan ajatus päästää irti ja pudottautua alas aaltoihin. Kuinka helppoa se olisikaan, voisi kerralla jättää taakseen kaikki elämän murheet. Mutta jos nyt päästäisin irti elämästä, en enää ikinä voisi juosta. Juosta vain eteenpäin ja tuntea kuinka hiki valuu selkää pitkin. En voisi enää ikinä raataa itseäni puhki harjoituksissa, enkä kuulla valmentajani huutoja siitä kuinka hän tiesi minun pystyvän siihen jos vain halusin sitä tosissani. Nähdä hänen hymyään minun tuulettaessa voittoa, tai tuntea hänen rohkaisevaa käsivartta hartioillani hävitessäni. En voisi enää tuntea onnistuneeni hyvän treenin jälkeen. Urheilu on elämäni ja tahdon jatkaa sitä vielä. Tahdon tuottaa valmentajalleni vielä yhden voiton, tuntea vielä kerran kuinka hän on minuun tyytyväinen. Loin merelle vielä pikaisen hymyn. "Ei, ei tänään, mutta vielä joskus tulen luoksesi" Kuiskasin hiljaa ja lähdin juoksemaan takaisinpäin. Kommentteja kiitos! [:

Kommentit

Cloverfield, 09.01.2009 21:42

Kerronta suju ja kappaleet oli jaettu mukavasti mikä helpotti lukemista. Aihe vaan vitutti; muija jolla vaikuttaa asiat olevan ihan hyvin, kelaa hyppäävänsä meree. Mut tää on hyvä. Jos sun novellit on jatkossa yhtä hyviä ni luen niitä kyllä kunhan muistan su nickin.

virheellinen, 03.07.2009 23:25

Tykkäsin, mukavaa vaihtelua kun se ei hypännytkään :D :P Mutta hei en tienny että säki tykkäät kirjoitella :)

Nimimerkki


Varmistuskoodi
Syötä kuvassa näkyvä varmistuskoordi tekstikenttään. Rekisteröityneiden jäsenten ei tarvitse tätä tehdä. Näin estämme kommenttispämmiä.
varmistuskuva
Kommentit


 
 
Copyright © Prologi.net, 2005-2010 | Tekstit ovat kirjoittajiensa omaisuutta | prologi@prologi.net