-
Bongaa! ImagePark.biz Hauskat videot Pikavippi
 
Etusivu Kirjoitukset Kirjoita Jäsenet Info Linkit Keskustelu

Kirjoitukset

Luoksesi

Keijutar, 25.04.2009 16:01
Katsottu 1178 kertaa

Haluaisin vain kuolla. Käsivarrelle tippunut kyynelhelmi sekoittuu vereen. Kuolla, päästä pois. Vihaan kaikkea täällä. Muistan sen illan kuin eilisen. Ei, muistan sen vielä paremmin. Kirkkaana, selkeänä kuin elokuvan silmieni edessä. Täydellinen ilta. Ilta, jonka muisteleminen satuttaa tuhansien sydämeen uppoavien neulojen lailla. Saatan vieläkin kuulla pehmeän äänesi, taustalla laineiden liplatuksen rantakiviä vasten, lintujen moniäänisen konserton. Näen ruskeiden silmiesi katseen vajoavan suoraan sieluni sisimpään kolkkaan etsien vastauksia. Tunnen tummien hiustesi laineet sormieni välissä. Muistan hellät sanasi, joita kuiskit korvaani. Olin onnellinen siinä kanssasi, tunsin juhannusyön taian ja rakkauden huuman valtaavan sisimpäni. Toivoin vain, että olisin voinut jäädä syliisi iäksi. Kun pehmeät huulesi kesäyön valoisina hetkinä painuivat omiani vasten tunsin vain suunnatonta rakkautta. Viillän taas. Edes terävän veitsen uppoaminen käsivarteeni ei poista tätä suunnatonta sisimpääni kalvavaa kipua. Ei enää. Ikäväni on kasvanut liian suureksi. Miksi lähdit? Miksi jätit minut yksin? Rakkautemme päättyi liian nopeasti. Miksei Luoja voinut odottaa edes päivää? Olisin nähnyt hymyilevät kasvosi vielä kerran. Olisin voinut haudata kasvoni hiuksiisi, tuntea tuksusi kutittelevan nenääni. Olisin voinut käpertya syliisi ja kertoa, kuinka paljon sinua rakastin. Rakastin? Rakastan, rakastan sinua edelleen. Sen ei tarvitse päättyä koskaan. Yritän katsella ympärilleni pölyisessä, hämärässä huoneessa, mutta näen edessäni vain viimeiset hetkesi. Näen omien kyyneleideni sekoittuvan kyyneleihisi, vereni sekoittuvan vereesi. Älä mene, rakas, älä jätä minua. Hiljaiset tuskanhuutoni kaikuivat pääni sisällä, kuivilta huuliltani ei päässyt kuin vavisuttava vaikerrus kätesi irrotessa kädestäni. Polvistuneena viereesi katselin veren hidasta pakenemista yhä vaaleampina yön pimeydessä loistavilta kasvoiltasi. Rakastan noita kasvoja, rakastan kaikkea sinussa. Rakastan sinua. Odota, rakas. Odota vielä hetki. Pian olemme taas yhdessä. Lattialla lojuvan veitsen verinen terä kimalteli siihen lankeavassa kuunvalossa. Hyiset sumukiehkurat kiemurtelivat sisään avoimesta ikkunasta kuin kädet ja hyväilivat lattialla makaavan tytön kylmiä, kalpeita poskia, joille hopeisina kimallelleet kyynelvirrat olivat kuivuneet jo kauan sitten.

Kommentit

brittarannu, 26.04.2009 21:08

Tosi hyvä, mielenkiintoinen teksti. :)

Nimimerkki


Varmistuskoodi
Syötä kuvassa näkyvä varmistuskoordi tekstikenttään. Rekisteröityneiden jäsenten ei tarvitse tätä tehdä. Näin estämme kommenttispämmiä.
varmistuskuva
Kommentit


 
 
Copyright © Prologi.net, 2005-2010 | Tekstit ovat kirjoittajiensa omaisuutta | prologi@prologi.net