Kirjoitukset

Hylätyt maisemat

Cloverfield, 23.05.2009 22:47
Katsottu 1400 kertaa

alunperin demi.fi sivustolle kirjoitettu novelli ________________________________________________ Irina heräsi korvia riipivään herätyskellon pirinään. Hän ähki ärtyneenä siitä kun täytyi nousta niin aikaisin ylös. Irina puhalsi vaalean, takkuisen tukan pois silmiensä edestä ja nousi. Hänellä oli päällään hento yöpaita ja jalkoihin hän potkaisi aamutossut. Irina oli viisitoista vuotta täyttänyt viime viikolla ja äidin antama kortti oli vieläkin pöydällä. Irina käveli ulos huoneestaan. Alakerrasta kuului tv:n ääni. Irina isä katsoi siellä aamuohjelmia. Kello näytti viittä yli kahdeksaa. Irina tuli kylppäristä käytyään suihkussa ja lähti astelemaan rappusia alas. Hän huudahti ”Huomenta!” mutta minkäänlaista vastausta ei tullut. Irina meni olohuoneeseen, isä ei ollutkaan katsomassa tv:tä. Hän käveli keittiöön, siellä oli jääkaapin ovi auki, mutta ei pikkuveljeä tai -siskoa. Tai ketään muutakaan. Irina kävi koko talon läpi, eikä löytänyt ketään. Talo oli täysin autio, Irinaa lukuunottamatta. Hän alkoi hiukan huolestua ja meni eteiseen heittäen pitkän takin ylleen, koska halusi kiirehtiä autotallille. Autotallin ovi oli auki, mutta auto oli sen sisällä, ovet lukittuna. Eikä takapihaltakaan kuulunut mitään ääniä. Itse asiassa, kun Irina alkoi kuunnella, hän ei kuullut muitakaan lähiön ääniä. Ei ohi meneviä autoja, ei bussien tööttäyksiä. Vain kaukana kuuluva automaattinen tienylitysmerkkiääni kuului. Irina näki keskelle tietä pysäköityjä autoja joissa osasta oli ovet avoimina. Aurinko paistoi niin täysillä, kuin aamuisin voi, ja siltikään ei kuulunut ulkoilevia ihmisiä. Irina juoksi sisälle ylös, omaan huoneeseensa ja puki pillifarkut, topin ja heitti nahkatakin siihen päälle. Hän nappasi avaimet laatikosta ja mopokypärän pöydältä ja ryntäsi takaisin alas ja pihalle skootterin luo. Käynnistäessään skootteria Irinaan iski huolestuminen ja kyyneleet vierähti pitkin poskea. Irina pisti kypärän päähänsä ja lähti ajamaan skootterilla pitkin katuja, väistellen sinne tänne pysäköityjä autoja. Ei ketään missään. Paniikki valtasi Irinan ja hänen silmänsä täyttyivät kyynelistä jolloin hänen oli pakko pysäyttää. Irina otti kypärän pois ja itki vuolaasti keskellä tyhjää kaupunkia. Irina palasi kotiinsa vasta monen tunnin kaupungilla ajelun jälkeen. Hän ei ollut löytänyt ketään, vain hylättyjä autoja, tyhjiä kauppoja ja lisää hylättyjä autoja. Irina istahti vanhempiensa sängylle murtuneena ja huomasi pian, että oli juuri nukahtamaisillaan. Ja niin hän nukahti peläten seuraavaa heräämistä. Jatkuu.

Kommentit