-
Bongaa! ImagePark.biz Hauskat videot Pikavippi
 
Etusivu Kirjoitukset Kirjoita Jäsenet Info Linkit Keskustelu

Kirjoitukset

Vihdoinkin kotona

virheellinen, 03.07.2009 23:23
Katsottu 1440 kertaa

Käänsin suihkua kuumemmalle, ja istuin lattialle. Nojasin viileään kaakeliseinään ja suljin silmäni. Vesi valui valumistaan, kunnes se alkoi melkein polttaa ihoani. Nousin ylös lattialta ja suljin suihkun. Otin naulakosta tummanpunaisen pyyhkeeni ja kiedoin sen vartaloni suojaksi. Huoneeseeni kävellessäni pysähdyin hetkeksi eteisen suurelle peilille. Hymy nousi väkisinkin kasvoilleni. Tänään on erikoinen päivä. Aivan niin, hyvin erikoinen. Kävelin huoneeseeni, ja annoin pyyhkeen valahtaa lattialle. Avasin vaatekaappini oven, miettien mitä laittaisin päälleni. Noin seitsemän minuutin harkitsemisen jälkeen valitsin farkut joihin oli leikattu reikiä polviin, ihan vain ulkonäkökysymyksen takia. Yläosaksi kaivoin kaapin pohjalta tummanpunaisen paidan, jossa luki pienellä mustalla, koukeroisella tekstillä; "I'm not special, you are not special. We are special." Pukeuduin, ja astelin kaksikymmetäkolme porrasta alakertaan. Lapsuudestani asti jäänyt pakkomielle; portaiden laskeminen aina uudelleen ja uudelleen. Rannalla ei ollut ketään. Tai oli, mutta niitä ei näkynyt. Tiesin, että ne katselevat minua kauempaa. Istui siinä kostealla hiekalla, kunnes takaani kuului pientä rapistelua. "Ah, vihdoinkin." huokaisin ja käännyin ympäri. Pieni orava katsoi minua puusta, ja hyppäsi olkapäälleni. Se suki itseään hieman, kunnes se avasi suunsa. "Neiti, mukava tavata sinua." se piti pienen tauon. "Michael tulee pian." Hymyilin vastaukseksi ja orava kiipesi takasin puuhun. Korvassani kuului pientä ujellusta. Nousin ylös hiekalta. Katsoin merelle päin, ja hymy nousi huulilleni. Kohotin käteni suojaksi, auringonnousu poltti silmiäni. Sitten veden pinta alkoi väreillä. Kävelin rantaviivalle. Siitä hitaasti jatkoin kävelemistä. Viileä vesi ylettyi jo pian lanteilleni. Suljin silmäni, ja tunsin lämpimän käden ottavan lanteiltani kiinni. "Hei rakas," kuiskasin ja avasin silmäni. Kun käänsin pääni sivulle, näin ne jumalaiset silmät jotka lumoavat minut aina uudestaan. "Hei." Michael sanoi hymyillen suloisesti. Vesi valui hänen märistä hiuksistaan. Hän vei minua syvemmälle, ja tunsin jaloissani polttelua. Tiesin jo monen kerran jälkeen mitä se polttelu merkitsee. Michael virnisti ja veti minut pinnan alle. Hengitin syvään. Rakastin sitä tunnetta, kun vesi virtaa keuhkoissa. "Tervetuloa kotiin, rakkaani." Michael sanoi ja suuteli minua. Katsoin itseäni, kimalteleva pyrstö liikkui hiljaa virran tahtiin ja hiukseni leijuivat ympärilläni vedessä. Nyt se on ikuista. Olen rakkaani kanssa ikuisesti. Eikä minun enää koskaan tarvitse palata maan päälle.

Kommentit

-z-, 05.07.2009 11:57

tää oli vähän erilainen, valtavirrasta poikkeava,noin niinkuin positiivisessa mielessä :) ei missään nimessä huono, sellaista kevyttä luettavaa :)

Cloverfield, 05.05.2010 19:57

Hieno novelli, tästähän vois lukea lisääkin.

Nimimerkki


Varmistuskoodi
Syötä kuvassa näkyvä varmistuskoordi tekstikenttään. Rekisteröityneiden jäsenten ei tarvitse tätä tehdä. Näin estämme kommenttispämmiä.
varmistuskuva
Kommentit


 
 
Copyright © Prologi.net, 2005-2010 | Tekstit ovat kirjoittajiensa omaisuutta | prologi@prologi.net