-
Bongaa! ImagePark.biz Hauskat videot Pikavippi
 
Etusivu Kirjoitukset Kirjoita Jäsenet Info Linkit Keskustelu

Kirjoitukset

Guys of the corner table | pt. 5

Cloverfield, 23.09.2009 13:04
Katsottu 1331 kertaa

Rantaan pääsi kapean koivumetsän läpi joka alkoi heti pensaikoiden jälkeen kun tulimme hiekkatieltä. Itse ranta ei ollut kovin leveä tai pitkä. Sen hiekka oli kuitenkin vaaleaa, vaikkakin kaarnanpalojen sotkema ja siellä täällä oli isovarpaan kokoisia kiviä. Kuulin musiikkia ja näimme ison nuotion rannan suunnalla. -Kaikki on jo siellä, vauhtia persuksiin! Hannes käski ja lähdimme hölkäten kohti rantaa. Oona ja Janika tulivat viimeisinä koska heillä oli ballerinakengät jotka lensivät jatkuvasti jaloista. Saavuimme rannalle ja meitä odotti Rami, Pekka, Inka, Urho, Sebastian, Kalle, Sari ja joitain muita. Iskin silmäni välittömästi Inkaan joka seisoi naureskellen nuotion vierellä Kallen kanssa jutellen. Menimme kaikki nuotion äärelle joko istumaan tai sitten seisomaan, juttelemaan muille. -Kato synttärisankari saapuu! Paidattomana rannalla riehunut Pekka tuli ja läimäytti Hannesta selkään. -Joo kesti vähä ku noi ämmät, Janika ja Oona tuli käymää meil, Hannes kertoi nostaen sinisen lippiksensä lippaa. -Ai sä oot saanu jo? Siis lahjan, Pekka nauroi ja imi savuja juuri sytyttämästään tupakasta. -Näin o! -Mä toin sulle lahjan kans ku keksin sellasen tällä kertaa, Pekka sanoi ja kaivoi risojen farkkujensa takataskustaan metallisen pienen putken joka kiilsi nuotion valossa. -Mitä vittua? Sikari! -Jeah, leikkasin jo sen toisen kärjen auki valmiiks. -Kiitti, Pekka, Hannes avasi metalliputken ja otti paksun sikarin esiin jä käveli nuotion ääreen missä varovasti sytytti sen kärjen. Pekka oli kuin isoveli Hannekselle, he hengasivat paljon keskenään. Huomasin Ramin vilkuilevan minua, pelkäsi kai saavansa turpaansa. Kuten tulee saamaankin. -Eerik, suaki näkee, Sebastian sanoi ja istahti vierelleni. Tämä silitteli kaljua päätään ja moikkasi toiselle puolelleni istuvaa Santeria. -En oo jaksanu oikee heiluu kylil ny lähiaikoina, selitin syyn miksi en ollut nähnyt Sebastiania. -Mikset? -Oona on ihan kaikis mestois ja tulee aina hilluu mu kaulaa ja se vituttaa. -Hahaha! Vieläks se kuvittelee jotain? -Mmhm... -Haha! Vittu mikä pässi... -Älä, pudistelin päätäni ja nousin ylös mennäkseni Inkan luokse. Oona oli tulossa minua kohti mutta näytin kansainvälistä käsimerkkiä ja tämä pysähtyi näyttäen myös keskisormea. Näin Inkan edessäni. Tällä oli löysä lantiolle ylettyvä vihreä paita jonka rinnassa luki ”Monstrous Hype” ja mustat minisortsit. -Morjes Inka, tervehdin ja laitoin käteni taskuihin. -Ai moi, Eerik, Inka haroi tuuheita blondeja hiuksiaan ja hymyili. Kalle poistui ja meni Pekan ja Hanneksen luo. Radiossa soi Dizzee Rascalin Dance Wiv Me ja kaikilla näytti olevan hauskaa. -Sä näytät hyvältä, sanoin ja suljin mustan kireän takkini vetoketjun kun rannalla puhalsi tuuli. -Kiitti, Inka katsoi maahan hymyillen. -Voisin purra sun reisiä, sanoin ja Inka alkoi nauraa hiljaa kunnes katsoi minua hillitysti meikatuilla näteillä silmillään. -Miksä puhut mulle tollasia, eiks sul oo jotain Oona kanssa? Hän sanoi ja olin räjähtää. -No niin se horo tuntuu kaikille väittävän vaikkei mul oo sen muijan kanssa mitään tekemistä, tiuskin. -No älä mulle siitä mäkätä, Inka suuttui tiuskimisestani, lähti pois ja samassa minulla kilahti ja menin Oonan luo joka istui hietikolla. Potkaisin suutuksissani hiekkaa tämän päälle kun tämä jutteli Sarin ja Janikan kanssa. -Mitä sä oikee riehut? Oona sanoi ja katsoi minua ihmetellen pyyhkien samalla hiekkaa vaatteistaan. -Nyt vitun ämmä tukit sen turpas kun meiän välillä ei oo mitään! Raivosin. -Mist sä puhut? Oona kysyi. -Sä huutelet kaupungil ja väität et meil on joku saatanan suhde, mitä ei tosiaankaan ole! -No mut olihan meil se yks ilta... -Ei vittu, et sä oikeesti voi olla tyhmempi ku Tukiainen, naurahdin hiukan Oonan tyhmyydelle. -Mä nussin sua sen kerran ja vaan sen kerran! Huusin. -Mut sä sanoit et... -Ei se meinannu paskaakaa! Et sä meinaa mulle yhtää mitää! Nussin huvikseni, idiootti! -Haista vittu! Oona tiuskaisi, nousi ylös ja lähti juoksemaan pois päin rantaviivaa pitkin. Huomasin kuinka kaikki tuijottivat. -Mitä sä oikeen raivoot? Kalle tuli luokseni. -Älä rupee lässyttää mitään tai mä hukutan sut tohon järveen, älähdin ja lähdin kävelemään rannan päinvastaiseen suuntaan ripeästi. Jatkuu.

Kommentit

Nimimerkki


Varmistuskoodi
Syötä kuvassa näkyvä varmistuskoordi tekstikenttään. Rekisteröityneiden jäsenten ei tarvitse tätä tehdä. Näin estämme kommenttispämmiä.
varmistuskuva
Kommentit


 
 
Copyright © Prologi.net, 2005-2010 | Tekstit ovat kirjoittajiensa omaisuutta | prologi@prologi.net