-
Bongaa! ImagePark.biz Hauskat videot Pikavippi
 
Etusivu Kirjoitukset Kirjoita Jäsenet Info Linkit Keskustelu

Kirjoitukset

Tivoli kuusimetsässä, osa 2.

Cloverfield, 26.10.2009 1:43
Katsottu 1382 kertaa

Kävellessämme kohti niin kutsuttua ”aikuisten vuoristorataa”, huomasin kojujen takana oikealla puolellamme pienen maailmanpyörän ja sen vierellä oli rakennus joka oli tehty näyttämään siltä kuin se olisi kallellaan. Sen täytyi olla Linnanmäen Vekkula-talon tapainen paikka. -Kyl on kaveril ollu iso budjetti ku tälläsen saanu aikaan, Lasse totesi. -Näin on, myönsin kun katselimme miten paikka todella näytti varmasti upealta kesällä. Äkkiä Tiina pysähtyi ja hyssytteli kaikkia. Pysähdyimme kaikki kuuntelemaan ja kuulimme vaimeaa sirkusmusiikkia. -Tääl onki joku, lähetää menee, sanoin ja lähdimme takaisin kohti porttia. Kun kävelimme jälleen Hassubulevardilla, luulin kuulleeni hiljaista naurua, mutta se oli varmasti lintu. Tai joku työntekijä joka ilmeisesti oli vielä täällä. Huomasin Lassen katsovan minua kysyvästi, oli luultavasti kuullut itsekin naurun. Kohautin olkapäitäni ja sitten saavuimmekin portin edustalla olevalle aukiolle. Kun nostimme pyörämme lumesta, portti meni kiinni päästäen kovan kajahduksen kun sen sähkölukko napsahti kiinni. -Ei vittu oikeesti, Lasse tuhahti. -Miten me nyt päästään täältä? En mä halua kiivetä, Tiina sanoi ja Kirsi nyökytteli. Ossi kosketti kolme metriä korkeata kanaverkkoaitaa ja sai sähköiskun. -Auts! Hän huudahti. -Ei näköjään edes voitas kiivetä, ne suojelee näitä laitteita sähköaidalla. Aika erikoista, totesin. -Meiän on kai etittävä se työntekijä jos meinataa päästä pois, Lasse sanoi. Äkkiä kuului sama nauru kuin aiemmin ja käännyimme kaikki ympäri katsomaan puistoon päin. -Tääl todella on joku, Ossi sanoi hiukan pelokkaana. Naurulle ei tullut loppua ja se muuttui hysteeriseksi kunnes se päättyi äkisti. -Lähetää ettii jotai mestaa minne henkilökunta menee kahvitauolle tai jotain, Lasse ehdotti ja suuntasimme kohti maailmanpyörää koska sen takana näytti olevan jokin koppi. Saavuimme harmaalle, matalalle pikku rakennukselle ja kun koputin oveen, ovi avautui koputuksen voimasta. Katsahdin Lassea joka nyökytti ja käski minun mennä sisälle ja niin menin. Tulin eteiseen jossa roikkui naulakosta kirkasvärisiä haalareita joissa oli pellepukumaiset kaulukset. Lasse tuli heti perässäni, tytöt hänen jälkeensä ja Ossi viimeisenä. Kuulin tietokoneen näppäimistön naputusta ja tulin kapeasta väliovesta pimeään huoneeseen jonka valaisi tietokoneen ruutu. Näin vasemmalla puolella seinän vierellä tietokonepöydän jonka päällä oli tietokone ja sen äärellä istui hahmo selkä meihin päin. Lasse tuli eteeni seisomaan. -Anteeks, me ei haluttais häiritä, Lasse sanoi ja samassa hahmo säpsähti ja känätyi katsomaan meitä päin. Takaa tulevan kirkkaan valon takia emme nähneet kasvoja mutta tunnistin hahmon mieheksi. Tämä oli ilmeisesti muuten kalju mutta sivuilla oli kirkkaan sinistä tukkaa. -Keitä te olett...? mies keskeytti lauseen ja näin poskipäistä kuinka tämä alkoi hymyillä leveästi. Peräännyimme hiukan. -Ette pääse pois koska sähköaita on päällä, eikö vain? Mies sanoi hiukan huvittuneena ja nappasi jonkun pienen purkin pöydältä. Hän avasi purkin ja sipaisi purkin sisältö sormellaan ja levitteli ilmeisesti valkoista ihomaalia kasvoilleen. -Joo me tultiin vaan kattoo millanen mesta tää on ja sit portti meni kii ja sähköaika käynnisty. Haluttas päästä vaan pois täältä, selitin miten asia oli ja mies nousi seisomaan. -Eikö tivoli miellytä teitä? Mies katsoi pettyneenä ja kun tietokoneen näytön valo osui hänen kasvoihinsa, näimme tämän valkoiset kasvot ja vihreällä ympäröidyt silmät sekä mustalla maalattu leveä suu. -Ei, en mä sillä, mä vaan... yritin sanoa mutta mies raivostui ja löi pöytää. -Painukaa vittuun mun tivolista! Heti! Klovnimies huusi ja tönäisi minua jolloin lähdimme nopeasti pois pienestä rakennuksesta. Juoksimme äkkiä takaisin portille. -Mitäs nyt tehdään? Kirsi kysyi. -Mies on ihan sekasin! -Pakko tääl nyt on joitain muitaki olla, Lasse mietti. -No lähetää ettii! Hoputin muita ja menimme toiselle hiukan isommalle rakennukselle joka sijaitsi karusellin vieressä Hassubulevardin vasemmalla puolella. Tällä kertaa ovi oli kiinni, mutta aukesi kun väänsin kahvasta. Astelimme sisään ja tulimme vihreäseinäiseen eteiseen jonka naulakoille oli ripustettu tivolin henkilökunnan työasuja. Lasse meni edelläni ja avasi eteisen päässä olevan oven ja tulimme punaisella lampulla valaistuun huoneeseen. -Ei vittu... Lasse sanoi ja menin nopeasti tämän vierelle ovensuuhun. Tytöt ja Ossi jäivät selkäni taakse seisomaan. -Mit siel on? Tiina kysyi ja päästin tytöt vierelleni ahtaan oviaukon väliin. Kirsi kiljaisi kun näki punaisen huoneen lattialla makaavan alastoman ruumiin jonka kasvot oli pastelliliiduilla väritetty klovninkasvoiksi. Pastelliliidut oli sikin sokin lattialla ruumista valuneen veren seassa. Haju oli kuvottava, ja kun tarkastelin seiniä, näin tapeteille piirretyt epäselviä kuvioita, jotka muistuttivat sateenvarjoja, purjeveneitä, potkupalloja ja ilmapalloja. Kirsi, Tiina, Lasse ja Ossi juoksivat ulos mutta minä pysähdyin eteisessä kun kuulin tutun hihityksen. Takaani huoneen oviaukolle käveli pieni tyttö tutussa keltaisessa mekossaan ja se katsoi minua hymyillen. -Huomenna et kykene enää leikkimään kanssani, tyttö sanoi kikattaen ja katosi taas silmänräpäyksessä. Jatkuu.

Kommentit

Nimimerkki


Varmistuskoodi
Syötä kuvassa näkyvä varmistuskoordi tekstikenttään. Rekisteröityneiden jäsenten ei tarvitse tätä tehdä. Näin estämme kommenttispämmiä.
varmistuskuva
Kommentit


 
 
Copyright © Prologi.net, 2005-2010 | Tekstit ovat kirjoittajiensa omaisuutta | prologi@prologi.net