-
Bongaa! ImagePark.biz Hauskat videot Pikavippi
 
Etusivu Kirjoitukset Kirjoita Jäsenet Info Linkit Keskustelu

Kirjoitukset

Avaruuteen kietoutunut

kermamunkki, 28.11.2009 0:51
Katsottu 1057 kertaa

Jotkut asiat vaan antavat inspiraatiota ja voimaa. Niinkuin esimerkiksi sinä ja se mitä pidät kädessäsi, ja tuo ja.. tämä musiikki. Nytkin sain vain ihan mielettömän tunteen kirjoittaa vain jotain, ja vain siksi koska tämä musiikki kantautui korviini. Tiedätkö mitä ajattelen. Tiedäthän syksyn iltojen pimeyden, ja sen miten katulamppu värähtelee hieman ennen syttymistään ? Aluksi sen väri muistuttaa vaaleanpunaista, ja pian, ennen kuin huomaatkaan vaalea valo valaisee märän asfaltin saaden sen kimaltelemaan kauniisti. Tuuli silittelee hennosti poskeasi ja huokailee korvaasi sanoja kolealla ja kostealla olemuksellaan. Missään ei ole ketään ja kaikkialla on melkein hiljaista. Vain yksinäinen viima ulisee puiden ei-niin-rehevillä oksilla. Taivas on reunoilta punertava, kuin itse syksy. Katulamppujono muistuttaa pitkää matoa jota seuraat hitaasti talsien, nauttien maailman onnellisesta synkkyydestä, mukaansa tempaavasta kiehtovuudesta ja mystisyydestä. Varjosi pienenee aina lähestyessäsi lamppua, lopulta piiloutuen selkäsi taa. Ja kulkiessasi loitommas, varjo hypähtää eteesi matkien jokaista liikettäsi, esi-isiemme peilikuva. Ja niin.. lokakuinen tuoksu kietoutuu mieleesi ja hengität sitä syvään sisään ja ulos, salaa hymyillen. Ajatuksiisi eksyy se tietty ihminen, hänen hymynsä. Jos hän nyt olisi siinä kanssasi, pitämässä sinua kädestä ja näkemässä sekä kokemassa tämän upean hetken sinun kanssasi. Huokaiset ja annat mielesi eksyä harhateille, maailman napaan ja takaisin. Sydämesi salataskuun, jossa säilytät kauneimpia muistojasi, rakkauttasi ja onneasi. Märkä katu kimaltelee jalkojesi alla, katulampun valossa. Valo aivankuin tanssii kimallellessaan asfaltissa. Se on valon paikka, valon hetki. Puista tippuu suolaisia pisaroita poskellesi, puun kyyneliä. Voit sulkea silmäsi ja kuulla puiden onnellisen itkun, haikean naurun. Voit kuulla pilvien raskaat askelet ja katujen kimalluksen. Voit kuulla leikkisän varjosi innostuksen ja oman jännittyneen mielesi sykkeen. Kaikki on sinulla kuultavissa, jopa aika. Vihdoin avaat silmäsi ja näet mustan syksyn täynnä värejä. Tunnet tutkailevat silmät pensaissa ja enkeleiden siiveniskut suovat sinulle lämpimiä tuulahduksia Jumalan sylistä. Syksyn haikeus, kalpea ihosi. Se saa sinut hymyilemään.

Kommentit

Astarel, 29.12.2009 23:43

Ihana. Hyvin osuvasti kuvattu syksyn ajatuksia. Viimeisestä kappaleesta en tosin pitänyt, en tiedä, se jotenkin meni liian "yli", mutta novellin nimi viittaa siihen. Hienoa. Asta kiittää jälleen kerran.

Nimimerkki


Varmistuskoodi
Syötä kuvassa näkyvä varmistuskoordi tekstikenttään. Rekisteröityneiden jäsenten ei tarvitse tätä tehdä. Näin estämme kommenttispämmiä.
varmistuskuva
Kommentit


 
 
Copyright © Prologi.net, 2005-2010 | Tekstit ovat kirjoittajiensa omaisuutta | prologi@prologi.net