-
Bongaa! ImagePark.biz Hauskat videot Pikavippi
 
Etusivu Kirjoitukset Kirjoita Jäsenet Info Linkit Keskustelu

Kirjoitukset

Total: Fariatha | osa 1

Cloverfield, 26.01.2010 15:30
Katsottu 1351 kertaa

Muista lukea Akhilleuksen kirjoittama prologi: http://www.prologi.net/teksti.php?id=2451 _____________________________________________ - Kuolleiden keskellä - Saapuessaan kuolleiden kylään, Fariatha keri likaista sideharsoa päänsä ympärille ja piilotti Mustheimin Kyyneleen mudasta likaantuneen viittansa alle. Kylä, jonka läpi hänen tulisi kulkea, oli hämärä kuin valoton kaupunki yöllä. Hän asteli alas rinnettä ja sai askeleillaan pikkukiviä vierimään. Pieni pöly tupsahteli ilmaan joka askeleella ja luultavasti juuri se sai kuolleet tulemaan esille. Ne aistivat liikkeen. Joukko rikkinäisiin ihmisen vaatteisiin pukeutuneita lähes luurankomaisia olentoja ryntäsi muutaman metrin päähän Fariathasta. Fariathan astellessa syvemmälle kylään, olennot muodostivat hänen ympärilleen ringin ja siirtyivät sitä mukaa kun hän liikkui. Sekin vähäinen valo mikä moottoriteiden välistä ylhäältä pääsi pilkahtamaan, riitti paljastamaan massiivisen monen sadan kuolleen muodostaman joukkion. Niitä oli kokonainen armeija. Siellä täällä heidän päidensä yli katsoessa näkyi pieniä hökkelitaloja joissa kuolleet asuivat. Fariatha tiesi etteivät kuolleet hänestä välittäisi, koska hänellä oli kasvot peitetty likaisella liinalla, mikä hämäsi kuolleiden huonoa näköä, eikä ne tiennyt onko uusi kylässä ihminen vai kuollut, eli ruokaa vai yksi heistä. Fariatha tunsi kuinka kalma tunki hänen ruskeiden saappaidensa välistä. Vielä olisi kilometri tätä helvetin kylää, Fariatha ajatteli katsellessaan kuolleiden epämuodostuneita, typeriä kasvoja. Niistä lähti outoa ulinaa ja ne mutisivat kuin vanhat miehet. Yht'äkkiä kaukana näkyvässä majassa roihahti liekki joka jäi palamaan. Liekki ei ollut suuri, se paloi soihdussa jonka kantaja alkoi lähestyä Fariathaa. Soihdunkantajasta välittämättä Fariatha jatkoi matkaa, vaikka tiesi, että joutuisi kohtaamaan liekinsytyttäjän. Soihdunkantaja tunki kuolleiden välistä ja saavutti pitkiä askelia ottavan Fariathan ja käski kovaan ääneen tämän pysähtyä. Fariatha kääntyi ympäri ja näki edessään kuolleita muistuttavan pitkän, laihan miehen. Tällä ei ollut päässään tukkaa kuin muutama haiven ja rikkinäiset vaatteet roikkuivat kuin naulakosta. Kaulan ympärillä roikkui naruista kyltti jossa luki ”Ruhar”. ”Miksi sekoitat pölyä kylässä jossa et edes asu?” mies kysyi hiljaisella äänellä. Ääni oli samanlainen kun kuolleilla, mutisevan vanhuksen mongerrus. ”Kuljen tästä läpi, koska se on väistämätöntä, Ruhar”, Fariatha vastasi. Miehen ilme näytti yllättyneeltä, kun Fariatha lausui sen mitä kyltissä luki. Kuolleet katselivat tilannetta uteliana ympärillä, ei heitä ikinä kukaan kuulustellut. ”Mistä tiesit nimeni, outolintu?” Ruhar kysyi. ”Kaulastasi riippuvassa laudanpalassa lukee” ”Osaat siis lukea. Mutta luuletko, että kylämme on kuin moottoritiet yläpuolellamme? Ei kenenkään tule ahtautua tänne.” Ruhar toi soihdun lähemmäs Fariathan kasvoja ja liekin valo paljasti tunkeutujan piirteet. Fariatha otti askeleen taaksepäin. ”En luule, enkä oleta mitään. Kuljen läpi ja sillä hyvä” Fariatha tokaisi Ruharille. ”Epäilen, että tulet tuolta ylhäältä kun olet noin itsepäinen. Millä asialla ylipäätään olet näin alhaalla?” soihdunkantaja uteli. ”Olet oikeassa, tulen ylhäältä. Mutta minun asiani, ovat minun asioitani” Fariatha murahti ja oli kääntymässä pois päin. Ruhar loikkasi eteenpäin ja tarttui selkänsä kääntäneen olkapäästä. Fariathan silmissä välähti raivo. Raivo tuntui ilmeisesti ulospäin, koska kuolleet kiljaisivat kauhusta ja Ruhar vetäisi kätensä pois. Tämä katsoi negatiivista energiaa hehkuvan miehen mustaa viittaa, johon oli kirjailtu Ruharille tuttuja kuvioita kultaisella ja mustalla langalla. Hän laski katseensa maahan ja oli pudottaa soihdun. ”Hyvä on, jatka matkaasi mutta älä palaa enää” Ruhar sanoi murheellisena, koska tiesi minne synkkä ulkopuolinen oli matkalla. Fariatha ei sanonut sanaakaan vaan lähti jatkamaan matkaansa. Jatkuu.

Kommentit

Nimimerkki


Varmistuskoodi
Syötä kuvassa näkyvä varmistuskoordi tekstikenttään. Rekisteröityneiden jäsenten ei tarvitse tätä tehdä. Näin estämme kommenttispämmiä.
varmistuskuva
Kommentit


 
 
Copyright © Prologi.net, 2005-2010 | Tekstit ovat kirjoittajiensa omaisuutta | prologi@prologi.net