-
Bongaa! ImagePark.biz Hauskat videot Pikavippi
 
Etusivu Kirjoitukset Kirjoita Jäsenet Info Linkit Keskustelu

Kirjoitukset

Kaksi sisarta 2.osa

tinakenkatytto, 11.08.2010 16:05
Katsottu 983 kertaa

Perjantaina viiden aikoihin mä tein viimeistä silausta siniselle Minilleni. Mä olin pessyt sekä vahannut sen ja jopa imuroinut sen sisältä, mitä mä en kovin usein tehnyt. Mikko ja Milla oli naureskelleet mulle tietäväisenä, kun mä töiden jälkeen olin painunut suihkuun ja sen jälkeen kaivanut kaapistani paremmat kuteet esiin. ”Jätkällä taitaa olla treffit. Hyvä Joska niin sitä pitää.” Mikko kävi taputtelemassa mua selkään kuin paraskin Casanova olisi itse ollut. Mä en jaksanut vastata sille vaan jatkoin valmistautumistani peilin edessä. Kaikkea sitä naisen eteen joutuikin tekemään. Viittä vaille kuusi mä kurvasin Lunan kämpän eteen ja tööttäsin ilmaistakseni tulleeni paikalle. Parin minuutin päästä Luna kipittikin parkkipaikalle ja istahti autoon. Se oli selvästi laittanut parastaan. Sillä oli musta lyhyt mekko päällä ja meikkikin oli tällä kertaa hieman vahvempaa. Jalassa sillä oli korkokengät tennareiden sijaan. Se näytti upealta, entistä paremmalta suorastaan, jos vain mahdollista. ”Moi.” Luna tervehti iloisesti. ”Moi, sähän näytät hyvältä.” mä lausuin heti kohteliaisuuden. ”Kiitti, pitihän sitä panostaa, kun kerran oikein ravintolaan mennään. Et muuten näytä hullummalta säkään.” Luna katseli mua tutkailevasti. ”Noh, noh eipäs nyt kehuta liikoja, ettei mee liian imeläksi koko touhu. Nousee pian meikäläiselle hattuun tommoset kehut.” mä vitsailin. Lunaa nauratti. ”No mennääs sitten ennekuin sellasta pääsee tapahtumaan.” Mä painoin kaasua kuin käskystä. ”Mä odotan mielenkiinnolla minne sä aiot mut viedä syömään.” se tuumasi mun lähtiessä ajamaan. ”Pianhan se selviää.” mä sanoin paljastamatta enempää. Mä lähdin ajamaan kaupungista poispäin. Luna ei sanonut mitään vaan me jatkettiin matkaa odottavan hiljaisuuden vallitessa. Tieopaste näytti naapurikaupunkiin olevan matkaa kolmisenkymmentä kilometriä. Se oli mun aiempi kotikaupunkini. Se mistä mä olin talvella muuttanut. Sen paikan mä tunsin kuin omat taskuni ja löytyipä sieltä useampi ravintolakin. Yksi oli kuitenkin ylitse muiden. Paikka, jonne mä olin Lunaa viemässä. Hintataso oli aavistuksen korkeampi, mutta olipa se hienompi paikkakin. Se varmasti tekisi Lunaan vaikutuksen. Mä tiesin, että todennäköisesti joku tuttu meidät bongaisi ja aikanaan juttu menisi mutsin korviin, mutta samapa tuo. Ei muuten, mutta mä tiesin, että se aloittaisi tavanomaisen nalkutuksensa siitä, miten se tahtoi mun tuovan jonkun kivan tytön sille näytille ja yhdessä pitäisi kahvitella. Se haluaisi tietää kaiken mahdollisen ja mahdottoman. Mä kun olin naistenkin suhteen välillä sekoillut enemmän tai vähemmän. Ja ihan kuin mä nyt heti ensimmäisten treffien yhteydessä veisin Lunan tapaamaan porukoita. Ehkä sitten jossain vaiheessa, kun näkisi mitä tästä kehkeytyy. Enkä mä enää ollut mikään murrosikäinen kolli, jota piti joka käänteessä vahtia. Aikuinen mies sentään, hyvänen aika. Luulisi Luna mua vielä mammanpojaksi. Viimein me saavuttiin keskustaan ja mä ajoin ravintolan pihaan. Ennen kuin Luna kerkesi tehdä mitään, mä nousin autosta ja kiirehdin avaamaan sille Minin oven. ”Neiti on hyvä vaan.” mä kumarsin sille, kuin paraskin autonkuljettaja. Lunaa nauratti taas ja se ojensi mulle ylväästi kätensä, jotta mä sain auttaa sen ulos. Sisällä tarjoilija ohjasi meidät rauhalliseen nurkkapöytään, jossa paloi pieni kynttilä. Tunnelma vaikutti hyvin intiimiltä. Se kyllä sopi mulle, pääsisinpä kenties tutustumaan Lunan sielunmaisemaan vähän paremmin. Me saatiin ruokalistat ja tutkailtiin niitä. Luna kauhisteli hintoja ja sanoi vielä, ettei osaisi valita, kun kaikki vaikutti hyvältä. Mä rauhoitin sitä ja muistutin, että olin luvannut tarjota sille, joten ottaisi mitä haluaisi. Se mietti hetkisen ja pyysi sitten mua suosittelemaan jotakin annosta. ”Mistä sä yleensä tykkäät?” mä tiedustelin. ”No hmm… kanasta varmaan.” Luna vastasi miettiväisenä. Mä osoitin sille listalta kana-annoksen, joka oli hyväksihavaittu. Mä taas olin päättäny tilata kunnon pihvin, kun tänne olin pitkästä aikaa päässy syömään. Edelliskerrasta oli tosiaan aikaa. Me tehtiin tilaukset ja jäätiin odottelemaan ruokia. Odotellessa mä kertoilin Lunalle itsestäni enemmän ja vähemmän tärkeitä asioita ja vastailin sen kysymyksiin. Lopulta mä kuitenkin sanoin sille: ”Nyt on sun vuoros kertoa ittestäs jotain.” ”No mitä sä haluat tietää…?” Luna kysyi. Mä olin hetken vaiti ja katoin sitte Lunaa hymyillen ja vastasin: ”Kaiken.” Sen illan aikana mulle selviskin aika paljon Lunan elämästä. Jotainhan mä jo tiesinkin Hekan kertoman perusteella, mutta paljon oli sellaistakin, joka oli uutta. Luna asui viis vuotta vanhemman siskonsa Sirun kanssa kimppakämpässä ja oli just ennen kesää valmistunut amiksesta vaatetuspuolelta. Sillä alalla ei kuitenkaan ollut oikeen töitä tarjolla, joten se oli hakenut kans puistohommiin kesäksi, jotta saisi lisäaikaa miettiä mitä jatkossa. Lunan vanhemmat oli eronnut kun se oli ollut jotain kaks, eikä se muistanut faijastaan juurikaan. Se ei ollut pitänyt lapsiinsa mitään yhteyttä. Lunan mutsi taas oli työttömänä sekä lievästi alkoholisoitunut ja mielenterveysongelmainen. Lisäksi se vaihtoi miestä tämän tästä. Sisarukset olivat paljolti huolehtineet itse itsestään ja välillä mutsistaankin. Lunan sisko Siru oli muuttanut parikymppisenä omaan kämppään ja Luna oli seurannut sitä puoli vuotta myöhemmin, kyllästyttyään katselemaan mutsinsa menoa. Miesjutuistaan Luna mainitsi vaan sen, että sillä oli päättynyt vajaa vuosi sitten puolentoista vuoden suhde jonkun jätkän kanssa. Niistä sen mahdollisista irtosuhteista tai muista se ei maininnut mitään. ”Mites sun naiskuviot?” Luna uteli. ”Sä olet varmaan useinkin tuonut tänne naisias, kun tunnut niin hyvin nämä ruuat täällä tuntevan.” se virnuili pilke silmäkulmassa. ”No saattaahan tuo olla mahdollista…” mä sanoin epämääräisesti. Tosiasia oli, että mun edelliskertani täällä oli ollut todellakin erään muijan kanssa. Eikä kenen tahansa vaan mun silloisen tyttöystäväni kanssa. Se oli ikimuistoinen kerta, vaikkei mitenkään positiivisessa mielessä. Se oli laittanut meidän välit poikki, kertoen löytäneensä opiskelupaikkakunnaltaan jonkun mahdottoman fiksun ja sivistyneen jätkän. Se oli valmistumassa insinööriksi ja sillä oli rahaa kuin roskaa. Eihän meikäläinen voinut olla mitään sellasen rinnalla. Osittain myös siksi mä olin halunnut tuoda Lunan tänne, jotta viimeisin kerta täällä ei olisi niin masentava muisto. Me huomattiin Lunan kanssa viihtyvämme mainiosti yhdessä ja aikakin kului yllättävän nopeasti. Meidän ravintolailtakin päättyi juuri niin siirappisesti kuin vain voi kuvitella. Ravintolan edessä keski-ikäinen nainen myi ruusuja. Mä ostin Lunalle punaisen ruusun ja se oli selkeästi otettu. Uskaltauduinpa vielä suutelemaan sitä kevyesti. Lunan hymy levisi korviin saakka. Mä ajoin sen kotiin ja mä lupasin soittaa sille seuraavana päivänä. Vielä hyvän yön suukko… No okei ehkä mä vähä innostuin… Joka tapauksessa iltaan hyvin tyytyväisenä mä ajelin kotiin päin. Melko virne naamalla mä avasin ulko-oven ja Mikko oli vastassa jo heti ovella: ”No saitko?!” ”Turpa kiinni jätkä!” mä karjaisin sille ja mulkaisin rumasti. Mä rauhoituin kuitenkin saman tien ja päätin, etten anna sille enempää aihetta virnuilla mistään. ”Hahhaa taisit saada!!” ”Kuule mä olen täysin vakavissani sen naisen suhteen. En oo heti kellistämässä sitä petiin.” mä sanoin yllättyen itekin sanoistani. ”Joska, sä olet tulossa vanhaksi. Ei tuota muuten voi selittää.” Mikko pyöritteli päätään. Mä kohautin vain olkiani. Ehkä sitten niin. Jostain syystä mä vain en halunnut edetä tavalla, jonka olin jo monesti nähnyt kaatavan niin omat kuin ymmärtääkseni Lunankin suhteet. Jos mä tästä jotakin kestävää haluaisin, niin tämä taktiikka voisi osoittautua toimivaksi. Mikkoa taisi itseään vaan vituttaa aika ajoin, kun oli seurustellut Millansa kanssa jo niin kauan, että taisi totuus valjeta Mikollekin, että miten vakavaksi sen oma suhde oli kehittymässä. Ja toisaalta en mäkään lopun ikääni haluaisi hyppiä sängystä sänkyyn. Mä halusin vain sen yhden ja ainoan naisen, Lunan. Jatkuu...

Kommentit

Nimimerkki


Varmistuskoodi
Syötä kuvassa näkyvä varmistuskoordi tekstikenttään. Rekisteröityneiden jäsenten ei tarvitse tätä tehdä. Näin estämme kommenttispämmiä.
varmistuskuva
Kommentit


 
 
Copyright © Prologi.net, 2005-2010 | Tekstit ovat kirjoittajiensa omaisuutta | prologi@prologi.net