-
Bongaa! ImagePark.biz Hauskat videot Pikavippi
 
Etusivu Kirjoitukset Kirjoita Jäsenet Info Linkit Keskustelu

Kirjoitukset

Taci, johtajasusi. Osa 1

Paco, 28.10.2012 21:20
Katsottu 1119 kertaa

Toivottavasti teksti ei oo liian paksua lukee. Tää on ensimmäinen kirjotukseni ikinä, mutta ite oon suhteellisen tyytyväinen tähän. Kommenttia peliin! -- Taas. Taas sain katsoa kuinka Taci kaikkosi leiristämme naudanlihat mukanaan, Sihu takana juosten. Taci oli suuri harmaanvalkea susi, joka piti ihmisiä pilkkanaan. Se kyllä tiesi kuinka voisi yöllä hiipiä leiriimme varastamaan ruokamme ja tuhoamaan leiriämme välttäen ansat jotka sitä varten oltiin asetettu. Harvoin kun ehdit katsoa Tacia silmästä silmään, voit nähdä vilauksen sen halveksuntaa leiskuvista silmistä inhon ihmisiä kohtaan.Jotkut uskovat, että Taci on vuosituhansia sitten ollut ihminen, joka on tehnyt liiton metsiän henkien kanssa. Ihmismuodossaan Taci oli aina kapinoinut sääntöjä vastaan. Hän oli varastanut leiriltään ruokaa ja biisonintaljoja, ja antanut ruuat paikalliselle susilaumalle ja itse yöpynyt niiden kanssa. Häntä jo silloin väitettiin yliluonnolliseksi olennoksi, ehkä hengeksi, en tiedä. Hän oli enemmän viihtynyt susien kanssa kuin ihmisten, jonka takia hän 19-vuotiaana karkasi leiristään ikiajoiksi. Sen jälkeen häntä ei oltu nähty. Sihu, Tacin puoliso taas ei vilkaisekkaan ihmisiä kohti. Tämä myöskin hyvin kookas naarassusi on väriltään harmaanruskea valkoisella rinnuksella. Se ottaa mitä haluaa, ja katoaa Tacin perässä metsän syvyyksiin jälkiä jättämättä. Samir, paikallisen heimon johtajan poika vannoi vielä saavansa nuo kaksi paholaisen ruumiillistumaa kiinni. Yksi asia vain pidätteli häntä, pelko. Johtajan poika on kammoksunut susia siitä asti kun hän joutui silmin todistamaan hänen rakkaansa kuoleman susien kynsissä. Osa hänestä myös kunnoitti noita suuria, vihasilmäisiä petoja. Niiden julmuus, samalla myös oikeudunmukaisuus ja suojelevaisuus laumaansa kohtaan oli ihailtavaa. Osa 1 Ei. Ei susissa ole mitään kunnioitettavaa. Halveksuttavia ja inhottavia olentoja. Katsahdin väsyneen kyllästyneenä leiriin. Miten ne aina onnistuvat tässä? Mittailin silmilläni susien aiheuttamaa vahinkoa leirissä. Tälläkertaa vahingot olivat paljon suuremmat kuin yleensä. Marja-astiat, sienikorit, vesikaukalot ja yrttivarastot olivat kaikki kaadettu maahan. Ja tietenkin liha oli poissa. Tunsin kuika raivo nousi sisälläni ja sydän hakkasi lujempaa. Inho ja pelko sumensi ajatukseni täysin. Nousin raivoissani nuotiopaikalta ja kiskaisin matkaani jousipyssyni ja nuolikotelon, jonka isäni oli minulle tehnyt kun minut otettiin metsästämään heimon aikuisiin mukaan kaksi vuotta sitten. Poistuin leiristä mahdollisimman hiljaa jotta kukaan ei huomasi lähtöäni. Kävelin kohti hevosten laitumia samalla virittäen jousipyssyäni. Näin jo kuinka Tansy jolkotteli laitumen toisesta päästä luokseni. Katsoin sen kaunista kiiltävää valkeaa kaulaa joka oli nätisti kaaressa ylvään tamman ravatessa luokseni. ’’Hei Tansy.’’ Totesin sille vaimean tervehdyksen. Yleensä rupattelen tuolle upealle tammalleni kaiken maan ja taivaan väliltä. Joskus tuntuu siltä, että se on ainoa joka minua jaksaa kuunnella, ja joka vielä tuntuu ymmärtävän kaiken puheeni sisällön. Silitin sen kaulaa ja sen harjalla roikkuvia ruskeita sekä mustia sulkia. Hevonen loi minuun tavallisen lempeän katseensa ja painoi turpansa kättäni vasten. Se ymmärsi pahaa oloani. Ratsastaessani kotimetsäni läpi saavuin suurelle aukiolle. Minun ikioma aukioni. Tämä oli minun paikka ja täällä ei käy ketään muita. Enään. Tämä oli joskus minun ja minun rakkaani oma paikka. Tänne me aina pakenimme kun olimme pieniä, täällä me ensimmäisen kerran suutelimme. Ja täällä näin kuinka sudet repivät hänet osiin jättäen jäljelle vain hänen raadellun päänsä ja muistot hänestä. Havahduin taas tähän maailmaan kun näin sivusilmällä tumman hahmon liikkuvan aukion reunalla. Ratsastin lähemmäs nähdäkseni mikä tuo tumma hahmo oli. Vaikka minulla oli todella tarkat silmät, en nähnyt metsässä mitään epätavallista. Vain linnut laulamassa puissa, samat kivet, samat puut omilla paikoillaan. Tietenkin, mihinkä puut nyt muka lähtisi kävelemään. Ratsastin syvemmälle metsään, kunnes kuulin ihmisen askelia. Olin taitava metsästäjä, ja erotin kyllä neli,- ja kaksijalkaisen kävelyn toisistaan. Otin jousipyssyni ja nuolet valmiiksi. Tällä alueella ei ollut meidän heimon seurana ketään muita riistan ja susien lisäksi. Eikä kukaan heimostani uskalla enään lähteä yksin metsälle susien takia. Jännitin nuolen osoittaessani sillä äänten suuntaan. Tunsin kuinka sydämmeni hakkasi lujempaa rinnassani. Nyt minä näin sen. Hento, kaunis nuori nainen katsoi minua pelokkaasti puiden takaa. Hänen silmistään paistoi samalla pelko, mutta myös valtava inho ja raivo. Hänen silmissään oli jotain todella tuttua. Mittailin häntä silmilläni, ja totesin hiljaa mielessäni kuinka kauniilta hän näytti alastomana, mustien hiuksien laskeutuneina hänen rinnalleen metsän keskellä. Yhtäkkiä minut valtasi suuri inho tuota tuntematonta naista kohtaan. Mutta hän on niin kaunis, kuinka voin inhota jotain noin kaunista ja viatonta? Näin kuinka hän loi minuun säälivän katseen, kääntyen samalla juosten metsään. Käteni alkoivat jo puutua nuolen jännittämisestä, ja silloin vasta tajusin mitä minun oli tehtävä. Ammuttava hänet. Laukaisin nuolen kohti naisen jalkaa ja kuulin vaimean ulvaisun. Ratsastin kohti paikkaa johon olin naisen ampunut. Ei ketään. Katselin tarkkaavaisesti ympärille, ja yritin etsiä merkkiä tuosta naisesta, joka oli päässyt pakoon. Kuulin vielä vaimeasti naisen ontuvan juoksun vasemmalta puoleltani. En nähnyt mitään. Kuulostelin vielä tarkkaavaisemmin juoksun ääniä. Niitä ei enään kuulunut. Sen sijaan kuulin laukkaavan juoksuäänen. Tunnistin heti juoksun rytmistä että juoksija oli nelijalkainen. Ja se ontui. En enään voinut muuta kuin jähmettyä paikalleni kuuntelemaan kaikkoavia ääniä. Mieleeni hiipi väkisin ajatus kahdesta suuresta sudesta, Tacista ja Sihusta, sekä tarina mahtavasta Tacista ja sen menneisyydestä. Siitä, kuinka hänestä tarujen mukaan oli tullut susi. Palasin takaisin tähän maailmaan kun tunsin Tansyn tanssahtelevan hermostuneesti allani. Pudistin päätäni ja yritin saada taas ajatukseni kulkemaan normaalisti. Oloni oli omitunen äsköisen kohtauksen jälkeen. Käänsin Tansyn ja lähdin ratsastamaan joelle. Viileä pesu tekisi nyt varmasti hyvää. En voinut olla ajattelematta tuota naista ja äskeistä tapahtumaa. ---- I know tää eka osa saatto olla vähän tylsä, mut jatkoa on tulossa ja siitä ei tuu ihan näin yksinkertaista :) En oikein ollu varma et mihin kategoriaan mun olis tää pitänyt laittaa nii laitoin tän sit tänne tarinoihin, sanokaa vaa jos pitää siirtää jonnekki muualle : D Mutta tosiaan, kommenttia tuleen! : )

Kommentit

Cloverfield, 30.10.2012 10:13

Prologissa tulet saamaan todella huonosti kommenttia, koska kuten etusivun tuoreimmista teksteistä näet, uusiakin tulee todella harvoin. Mitä itse tekstiin ja tarinaan, jos tämä todella on ensimmäinen tarinasi, arvostan. Hyvin vähän kirjoitusvirheitä missään, aloittelijan mokia vain pari ja tarina sujui ihan mukavasti. Kuten itse sanoit, ehkä hieman tylsä alku, mutta uskoisin että tämänkaltainen tarina saisi lukijoita kunhan se saisi näkyvyyttä. Koita saada tarinaasi muualla sosiaalisessa mediassa esille. Pidin itse tarinan ideasta, ja vaikka susiksi muuttuvat ihmiset eivät ihan olleet sitä mitä toivoin tältä tarinalta, yritän tulla lukemaan jatko-osan, jos vain muistan. Olisi hauskaa jos lukisit ja kommentoisit jotain minun tarinaani näin vastapalveluna :] Tervetuloa prologiin, Cloverfield

Paco, 30.10.2012 19:57

Kiitosta kommentistasi! (: Alunperin tähän ei pitänyt tulla mitään ihmissusi -juttua, vaan lähinnä semmonen ihmisen ja suden välinen suhdekiemura. Ja ekasta osasta tuli tosiaan vähän tylsä kun tuli kauhee kiire saada tää jonnekki näytille jos se vähä rohkasis kirjotteleen lisää nyt kun on inspiraatiokin iskenyt : D Mutta, mitäs tässä nyt turhaan koitan selitellä : D Ja laitan kommenttia tuleen myös sinnepäin!

Nimimerkki


Varmistuskoodi
Syötä kuvassa näkyvä varmistuskoordi tekstikenttään. Rekisteröityneiden jäsenten ei tarvitse tätä tehdä. Näin estämme kommenttispämmiä.
varmistuskuva
Kommentit


 
 
Copyright © Prologi.net, 2005-2010 | Tekstit ovat kirjoittajiensa omaisuutta | prologi@prologi.net