-
Bongaa! ImagePark.biz Hauskat videot Pikavippi
 
Etusivu Kirjoitukset Kirjoita Jäsenet Info Linkit Keskustelu

Kirjoitukset

Mielen pimeys

muput, 21.05.2014 18:56
Katsottu 1011 kertaa

Kuin varjo se kaiken mustaksi tummentaa, synkäksi pimentää koko oman maailmani. Kuin kyynelvirran poskillani haluaisin sen eristää minusta, koko sydämestäni. Reunalla horjun. Tahdon paeta. Löysin epävarman piilon. Myrskynsilmästä en voi vaieta. Mä en oo mä unelmoin olla sun paras ystävä. Tahdon olla tavallinen aidosta mielestä huutaa, itkeä ja nauraa. Tuntea hellän sylin turvallisen huoletta juosta, leikkiä ja ehdoitta rakastaa. Tää on kuin pahaa unta Kierrän vaaraa loputonta Kunnes se tarraa kiinni Kuristaen paljastaa hyvän ja julmankin Onni on jo iän kaiken kartellut riemunaiheet menneisyydessä laimennnut. Hypäten tuntemattomaan aion siepata tämän hetken, sen ajassaan. Mä en oo mä unelmoin olla sun paras ystävä. Tahdon olla tavallinen aidosti halata, suudella ja vaaroitta tuntea. Tuntea hellän sylin turvallisen itseni armahtaa, virheet anteeksiantaa ja onnellisesti rakastua. Olla minä ole sinä. Loppuelämäksi lupautua toiselle ei ole tässä mielessä tilaa arvaamattomalle sisimmän pyörremyrskyille. Kahleet tulee jäämään mutta aion sen syvälle säilöä ja jäädyttää. Toisemme kahdeksi minäksi erottaa eletään omissa oloissamme, päivä kerrallaan. Valon ja pimeän tasapainoon kivuttomaan elämän luolistoon. Saanhan jo huomenna olla tavallinen? Vaipua hellään syliin turvalliseen? Nähdä unia, sulkeutua yöhön siniseen?

Kommentit

Nimimerkki


Varmistuskoodi
Syötä kuvassa näkyvä varmistuskoordi tekstikenttään. Rekisteröityneiden jäsenten ei tarvitse tätä tehdä. Näin estämme kommenttispämmiä.
varmistuskuva
Kommentit


 
 
Copyright © Prologi.net, 2005-2010 | Tekstit ovat kirjoittajiensa omaisuutta | prologi@prologi.net