-
Bongaa! ImagePark.biz Hauskat videot Pikavippi
 
Etusivu Kirjoitukset Kirjoita Jäsenet Info Linkit Keskustelu

Kirjoitukset

Arvet

virheellinen, 21.05.2014 19:20
Katsottu 1066 kertaa

Vihan kyyneleet valuivat tytön poskillaan hänen rynnätessä huoneeseensa. Hän läimäytti oven kiinni saaden aikaan ilmavirran joka pyyhkäisi yöpöydällä olleet koulupaperit lattialle. Tyttö nojasi oveen yrittäen tasata hengitystään. Hän sulki silmänsä, mutta kyyneleet puskivat suljettujenkin luomien välistä poskille. Hän tunsi kaikkien niiden tunteiden; vihan, surun, pelon ja häpeän valtaavan ajatuksensa, kääntyi ja löi nyrkillään oveen. Kuin hän ei olisi saanut henkeä, hän halasi itseään yrittäen pitää itsensä kasassa kuin hän olisi voinut hajota lattialle palasina millä hetkellä hyvänsä. Vapisten tyttö valui ovea myöten lattialle. Hän ei enää tiennyt miksi itki, miksi vihasi ja ketä - luultavasti itseään. Tyhmä, tyhmä tyttö. Typerä, hän hoki ajatuksissaan ravistaen päätään. Tyttö avasi silmänsä, nousi lattialta ja laahusti sängylleen. Epäröiden hän otti pienen posliinisen rasian yöpöydältään. Vaikka hänen huoneensa - kuten elämänsäkin - oli yhtä sekamelskaa, hän tiesi mitä se rasia sisälsi. Epäröiden hän avasi rasian ja katsoi sen sisälle, mutta käänsi katseensa pois inhoten. Kaikki ne kerrat kun hän oli halunnut turruttaa surun tai vihan kivulla. Hän riisui hitaasti neuleen päältään ja katsoi käsiään. Arpia; vanhoja haalenneita kohoumia, mutta myös vielä verestäviä viiltoja. Mustelmia, palovammoja. Raapimajälkiä. Viimeisin viilto, joka oli mennyt aivan liian syvälle. Oli ollut yö, hän oli ollut surullinen ja ahdistunut. Puristaen silmänsä kiinni hän oli painanut terän ihoonsa ja vetänyt, ja vasta silmänsä avatessaan hän oli tajunnut tehneensä pahan virheen. Veri oli valunut aivan liian vuolaasti ja haava oli ammottanut tummanpunaisena ja avoimena. Hän muisti vieläkin paniikin; tehtyä ei saanut tekemättömäksi ja hänen sydämensä pumppasi liian kovaa, veri kohisi hänen korvissaan eikä hän lamaantuneena saanut kurotettua paperia. Veriläikkä lakanalla oli levinnyt, kunnes hän oli havahtunut ja puristanut haavaa kaikin voimin. Tyttö havahtui takaisin nykyhetkeen ja katsoi terää kädessään. Hän vilkaisi kättään ja teki päätöksen. Ei. Ei tänään. Ei enää.

Kommentit

Nimimerkki


Varmistuskoodi
Syötä kuvassa näkyvä varmistuskoordi tekstikenttään. Rekisteröityneiden jäsenten ei tarvitse tätä tehdä. Näin estämme kommenttispämmiä.
varmistuskuva
Kommentit


 
 
Copyright © Prologi.net, 2005-2010 | Tekstit ovat kirjoittajiensa omaisuutta | prologi@prologi.net