Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
sarazan, 13.12.2016 21:26
Katsottu 761 kertaa
Hän istuu nahkaisessa nojatuolissa Tyhjän makuuhuoneen toisella Yöpöydällä paistaa valo. Pelkään hänen Silmiään Liikkumatonta ruumistaan. Puhuessani katsoo kuin kuuntelisi kuulematta. Odottaessani tarjoan itselleni karamellin Talo on sieluton kuin hän kohta Minunkin jalkani irtoavat Lattiasta ja tanssimme Yhdessä korkealle. Huoneen reunalle kasatut tuolit elivät meitä enemmän. 13.12.2008