Kirjoitukset

Jääkö pieneksi nyt Katajainen

Pulupolo, 19.03.2017 19:59
Katsottu 923 kertaa

Jääkö pieneksi nyt Katajainen Pieni Katajainen mullastaan Katsoo ylös, huudahtaa Hei Isä Tammi, vahvajuuri Tummat lehtes minuun käännä Luo oksistasi käteni Rungostas tee vartaloni Terhoistas voit koruiks antaa Mullallasi vahvistaa Ei Isä Tammi tahdo kuulla Tuulenviimassa lepäilee Katajainen uudestaan Katsoo ylös huudahtaa Hoi Pappa Mänty, naavaparta Kaarnan kuores minuun käännä Luo havunneulat käsikseni Pari juuristasi jaloikseni Kävyt voisin koruiks ottaa Pihkallasi vahvistaa Ei Pappa Mänty tahdo kuulla Koivun kanssa juttelee Nyt Katajainen luovuttaa Ei kukaan tahdo avittaa Jääkö pieneksi nyt Katajainen? Tuon kaiken muori Tuomi näkee Kysyy harmiin selitystä Vaan Katajainen vaikenee Ei hän kaipaa ymmärrystä Silti Tuomi suunsa avaa Ei moiset paineet tee kuin pahaa Kuvittele Katajainen Jos oisit vuori, samanlainen Puiden latvat vapisee kun Katajainen askeltaa Vesi kuivuu jokien kun on Katajainen janoinen Jäät yksinäsi tuijottaan Jos heijastustas katsot vaan Silloin oksat maataa laahaa ja jouluks renki kotiin raahaa Ei ole hyvä pienen puun Saada voimat väkivahvan Korkeutta kuusien Jykevyyttä mäntyjen Valkeutta koivujen Pitkää ikää tammien Oo tyytyväinen juuri noin Omallasi oksistolla Janoisella juuristolla Matalalla latvahalla Sut suunniteltiin vaivalla Kädellä niin taitavalla Pitkään sua myös viimeisteltiin Täydelliseksi juuri tehtiin Katajainen naurahtaa Osaa muori kyllä lohduttaa Ei vaadi enää korkeutta, jykevyyttä, valkeutta Ei tunne niistä kateutta On tyytyväinen juuri noin Sievä pikku Katajainen Täydellinen havuhapsi Täydellinen Luojan lapsi

Kommentit