Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
Raimo, 05.10.2017 11:47
Katsottu 673 kertaa
Uni kotikonnuista Lennän hahmona kevyenä, satuna vaiko lihana. Kotkana katselen maisemaa kaukaa. Siipieni pintaan, jääkiteitä helmen lailla muodostuu, happea vähän hengittää jatkan matkaa. Korkeuksista katson, pintaa kuolemanjärven. Kylän muinaisen nään. Paappani siell astellut on. vanhan talon, ryhmän tutun silmäni tavoittaa. Astujat muinaiset, kylän raitilla verkkaan kulkevat. Katson menneisyyteen, sinne jonnekkin mistä emme tule takaisin. Silmät kostuen muistojen kirvotessa mieleeni, muinaiset tapahtumat selvänä edessäni. Kuin olisin siellä, ajassa muinaisessa. Liidän korkealle kohti tähtiä, palaan takaisin nykyisyyteen. Tahdonko todella. Unimaailmaan vajota, kiusaus suuri.