-
Bongaa! ImagePark.biz Hauskat videot Pikavippi
 
Etusivu Kirjoitukset Kirjoita Jäsenet Info Linkit Keskustelu

Kirjoitukset

Entiselle. Ymmärrys

Diver, 05.07.2018 13:18
Katsottu 157 kertaa

Meri, Metsä, Tuuli ja Tikka



Siellä missä kohtaavat
Kaksi suurta.
Suutelevat aallon hännät
Vanhaa kelon juurta.

Kaislojen kautta
Kivien kuntaan
Vaipuen hiljaa
Maahan ja multaan.

Terveiset tuo ulapan
Tiirakarin ja luodon

Pistelee ja kutittaa
Tuntea voi juuret sen
Pitkän matkan vuodon

Vaahtopäiksi joskus ylttyy
Metsään käy näin kulkemaan
Riehunta jo kohta kyltyy
Juuret veen syliin sulkemaan

Kaislat kuiskii tarinoita
Naapureiden aatteita

Toinen paikallansa seisoo.
Usein vaihtaa vaatteita.
Syksyn tullen väri vaihtuu
Elon viher tuuliin haihtuu.

Toinen jatkuvasti kulkee.
Ei koskaan samoja kasvoja
Monta salaisuutta sulkee.
Päin voi käydä,
muttei koskaan
kohdata.

Veen työ pois on valua.
Metsän paikallansa seisoa
Kaks on niin erilaista naapuria
Kumpikin vailla ilman toistansa.

Kaipaan vettä
Sanoo metsä

Raikkahia tuulia

Mutten suolaa
Kuolon tuojaa
Aaltoja liian suuria

Meri vastas.

Laulurastas,
lokki, hylje
Tuuli sekä hauki.

Kaikki pyytää
Ovet, ikkunat auki
Et saan syytää
Tuulen kanssa aaltoja.

Jotka siten
Sinun luonas
Puhurin kera saa
Viherviittaas vaipua


Kaislat, kivet, kerttuset
Rakkolevät, ahvenet
Ihmetelleet pitkää moista

Kuinka paljon voikaan toista
Kaipauksella kaihota.

Joka hetki kohdataan
Yhdessä ei milloinkaan.

Tyytyä nyt täytyy vaan
Kosketuksees toisinaan.
Liikaa jos on yhdessä..

Ei se hyvä,
Ei idä jyvä

Lehdet tippuu
Kasvu loppuu

Puun oksat jo ruskistuu

Likaa suolaa

Voi että.
Olisit jäänyt vain mun luo.

Kuiskaa metsä

Meri heittää lisää vettä


Kaatuu kuusi.
Kuolee näre.

Nousee aalto
Puolehille
Kelopuun kaatuneen.

Tikka katsoo

Sinne meni
Hukkaan multa
Arvoiseni
Kallis kotikulta.


Aallon hännät huiskuttaa
Lisää suolaa ruiskuttaa

Kaislat, kivet
Tilaa saa.

Merellä on oma työ
Ei se lopu
Vaik on yö
Meri hitaasti
Metsää syö.

Siks kasvaa aina kuusi vaan
Et keloks kerran tulla saa
Ja meren kehtoon
Pääsee uinumaan.

Meri jatkaa kulkuaan.
Sylissänsä vanha kelo.

Viimein alkoi

Yhteiselo.

Tuuli metsään puhaltaa.
Minne meri kujettaa?

Ja tikkaa harmittaa.

Kommentit

Nimimerkki


Varmistuskoodi
Syötä kuvassa näkyvä varmistuskoordi tekstikenttään. Rekisteröityneiden jäsenten ei tarvitse tätä tehdä. Näin estämme kommenttispämmiä.
varmistuskuva
Kommentit


 
 
Copyright © Prologi.net, 2005-2010 | Tekstit ovat kirjoittajiensa omaisuutta | prologi@prologi.net