Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
Milena, 02.07.2007 17:41
Katsottu 1607 kertaa
Kai sinä suutuit jo, huusit ja annoit äänen lentää kurkunpäästä suun kautta ulos, aina minun korviini asti Ehkä ei ollutkaan tarkoitus kärsiä vaan kiduttaa, antaa eikä ottaa Ja jonain päivänä minun silmäni eivät olekaan liian väsyneet näkemään kauneutta kuten nyt, vaan huomaan, että maailma onkin kuin suuri meri joka kimmeltää sinun silmissäsi, ja saa minut vihaamaan kaiken nesteen lisäksi aurinkoa ja valoa Minä aion asua pimeässä, kuin menninkäinen, ja sinä, pikku päivänsäteeni saat tulla mukaan, kuolla siellä, maan alla minun katsoessa vierestä sinun tuskaasi, joka ruokkii minua kuin ruoskaniskut, ja sinun kauhunhuutosi on kauniimpi kuin raivostuneen leijonan karjunta Kimeä kirkuna, kuin olisi lokkeja kaikkialla, niin, se on sinun kohtalosi, kuolla ja huutaa minun silmieni edessä, polvistua ja rukoilla että antaisin armoa sillä tällä kertaa sinä et olekaan se, jota palvotaan, jonka mukaan temppeleitä nimetään Tällä kertaa sinä olet uhrilahja minulta voimista mahtavimmalle
Dreamer, 21.08.2007 19:26
Aika pitkä. Vältä enteriä, sillä rivit todella lyhyitä joka tässä saa homman vähän tökkimään kun toimisi vähemmilläkin riveillä.
India, 04.07.2007 21:40
Liian pitkä, runo olisi ollut oikein loistava, vaikka se olisikin ollut puolet lyhyempi. "maan alla minun katsoessa vierestä sinun tuskaasi, joka ruokkii minua kuin ruoskaniskut, ja sinun kauhunhuutosi on kauniimpi kuin raivostuneen leijonan karjunta" Tuo olisi voinut olla viimeinen säe, runo olisi pysynyt ehjänä ja ymmärrettävyyden rajoissa. No, kyllä tuon lopunkin ymmärtää aika hyvin, mutta kaikki jotenkin riistäytyi käsistä. Tai sitten sanon näin vain siksi, että mitä pidemmälle tämä eteni, sen tuskallisempaa luettavaa se oli. Tosi vaikuttavaa tekstiä kylläkin, täynnä puhdasta vihaa ja katkeruutta, mutta kauneutta pelottavalla tavalla. Hyisen kaunista oikeastaan. Joskus tosiaan on aika pelottavaa huomata miten hyvin ja vaikuttavasti sinä kirjoitat. Tämä sentään muistuttaa taas sinun totuttua tasoasi, erottuu joukosta ja on omanlaisensa. Todella upeaa.