Kirjoitukset

Ihmisen poikaset

Lariza, 03.10.2007 20:54
Katsottu 1384 kertaa

Kun ihmisen poikaset tulivat ja valoivat sydämestäni sielunsa perustan en enää ollut yksi ja tässä silloin oveni jäi auki myrskyyn ja mieleni lähti kulkemaan teitä joita jalkani eivät koskaan astu Minusta tuli haavoittuva enkä enää voinut kääntyä valoon kun varjo lankesi viereeni sillä nyt huoleni hellii tuulta uhmaavia hartioita ja iloni katsoo silmistä, jotka tähyävät virtaan ohi sen poukaman jossa minä nousen rantaan ja mieleni matkatessa poikasteni polkuja hengittää elämä vahvana sydämeni läpi.

Kommentit